Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat jatkuvan muutoksen tilassa. Kaupungit kasvavat ja kutistuvat, ne monikulttuuristuvat ja kuplaantuvat. Asukkaiden toiveet asumisen suhteen elävät ja kaupunkilaisten käyttäytyminen kaupunkitilassa muuttuu. Kaupungit sopeuttavat toimintaansa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja vastaanottavat ensimmäisinä kulttuuriset vaikutukset muualta maailmasta. Jatkuvan muutoksen vuoksi on tärkeää, että kaupunkien kehittäminen pohjautuu tutkittuun tietoon.
Kaupungeilla on myös yhä suurempi tarve ennakoida tulevaa. Muutoksen tahti on kiihtyvää, ja yllättävät tilanteet voivat vaikuttaa voimakkaasti toimintaan. Lisäksi kaupunkien pitää pystyä hallitsemaan tulevaisuutta esimerkiksi varautumalla mahdollisiin uhkakuviin tai edistämällä toivottavia tulevaisuuden skenaarioita. Tulevaisuustieto ja ennakointi auttavatkin kaupunkeja tekemään parempia päätöksiä ja reagoimaan ajoissa muuttuviin tilanteisiin.
Työryhmässä tarkastellaan kehittyvien kaupunkien tietotarpeita, tiedon hyödyntämistä ja kaupungeissa tehtävää ennakointityötä. Työryhmässä haetaan vastauksia muun muassa siihen, millaista tietoa tarvitaan jatkuvassa muutoksessa olevien kaupunkien johtamisessa ja mistä tietoa saadaan? Miten kaupungit ennakoivat tulevaa, ja millaisia työkaluja ennakointiin tai tulevaisuustiedon keräämiseen kaupungeissa käytetään? Mitä menetelmiä tiedon tuottamiseen tarvitaan ja mitä tiedon hyödyntäminen edellyttää eri toimijoilta?
Toivomme työryhmään puheenvuoroja niin tutkijoilta ja muilta tiedon tuottajilta kuin tiedon hyödyntäjiltäkin. Erityisen tervetulleita ovat puheenvuorot, joissa tarkastellaan uusia näkökulmia tai menetelmiä kaupunkeja koskevan tiedon tuottamiseen tai hyödyntämiseen.
Information needs and futures knowledge in changing cities
Cities and urban regions are in constant change. The pace of change accelerates unexpected situations, which may have a strong impact on cities and their performance. Therefore, scientific information, futures knowledge and foresight are essential to help cities make better decisions and react to changing situations in time. The topics of the session cover the information needs of the cities as well as the various ways that cities utilize futures knowledge and scientific information in their decision-making processes. We intend to have most of the session in Finnish, but we also welcome presentations and discussion in English
Puheenjohtajat
Antti Vasanen
Varsinais-Suomen liitto
antti.vasanen@varsinais-suomi.fi
Hanna Heino
Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
hanna.heino@utu.fi
Timo Aro
Turun kaupunki
Sampo Ruoppila
Turun yliopisto & Turun kaupunki, Turun kaupunkitutkimusohjelma
Esitykset (2/2)
Tietoa rajapinnoilta – Elinkeino- ja maankäyttötiedon yhteensovittaminen kasvavien kaupunkiseutujen suunnittelussa
Ilari Karppi, Iina Sankala
Tampereen yliopisto
Kaupunkiseutujen rakentumisella ja kasvulla on yhä merkittävämpi rooli Suomen kaupungistumiskehityksessä. Kaupunkiseutuja on kaikkialla, puhutaan sitten metropolialueista (USA) tai toiminnallisista kaupunkiseuduista, FUA (EU/OECD). Vaikka ne ovat määritelmänkin mukaan työmarkkinoiden ja työssäkäynnin yhteen sitomia kokonaisuuksia, ei niillä useinkaan ole hallinnollisessa mielessä selvärajaista identiteettiä, vaikuttavista ja päätöksentekokykyisistä toimielimistä, edustuksellisuuteen perustuvasta demokraattisesta poliittistaloudellisesta vallankäytöstä puhumattakaan. Suomessa MAL-sopimusmenettely ja siitä johdettava kaupunkiseutujen suunnittelu ovat antaneet kaupunkiseuduille territoriaaliset puitteet, joita voidaan Davoudin ja Brooksin (2020) lailla kutsua imaginäärisiksi. Karppi ja Vakkuri (2019) luonnehtivat niitä päätöksentekojärjestelmän institutionaalisiksi zombeiksi.
Kaikesta tästä huolimatta kaupunkiseudut ovat myös todellisia ja materiaalisia. Ne eivät ole vapaita päätöksentekoon ja erityisesti kompleksisiin kehittämiskysymyksiin kytkeytyvästä osaoptimointi- ja siiloutumistaipumuksesta. Niitä riivaa kaikkien moniulotteisten kehittämiskysymysten parissa työskentelevien toimijoiden kohtaama ongelmien tunnistamisen, määrittelyn ja ratkaisuyritysten likiarvoistuminen tai proksifikaatio (Karppi & Vakkuri 2020). Kiistelty esitys uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi sisältää eräänlaisen option suunnittelutasosta, joka voisi tarjota kaupunkiseuduille voimakkaamman, konkreettisen kehittämistyön kautta toteutuvan hallinnollisen identiteetin. Lakiesityksen myrskyisä käsittely vuoden 2022 lausuntokierroksella teki kuitenkin näkyväksi valtaisan rakenteellisen aukon tavoissa ymmärtää kaupunkiseudut ja niiden merkitys suunnittelun skaalatasona.
Eräs keskeinen materiaalisen ja imaginäärisen kaupunkiseudun rajapinta rakentuu yhtäältä seudullisen maankäytön suunnittelun ja toisaalta seudullisen elinkeinotyön väliin. Se tarjoaa erinomaisen alustan tarkastella tapoja, joilla seutu ymmärretään (yritystoiminnan) integroituneena kokonaisuutena ja joilla sen kehittämistä koskevaa päätöksentekoa pohjustavaa keskustelua käydään. Tutkimme vuonna 2022 tämän rajapinnan ylityksiä Tampereen kaupunkiseudulla, tavoitteenamme siirtää elinkeinojen kehitysnäkymiä ja kehittämistarpeita koskevia näkemyksiä osaksi seudullista maankäytön suunnittelua. Tutkimuksen tuloksilla tuettiin kaupunkiseudun rakennesuunnitelmatyötä. Vuoden 2023 aikana teemme vastaavan tarkastelun Turun kaupunkiseudulla. Käymme esityksessämme läpi näiden prosessien tuloksia rajapintojen yli tapahtuvan tiedon ja ymmärryksen siirtämisen näkökulmasta.
Ennakointijärjestelmät alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa. Tapaustutkimus ympäristöministeriön alueidenkäytön kehityskuvan luomisesta.
Mikko Airikkala
Aalto-yliopisto
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun päätöksillä on monimutkaisia ja laaja-alaisia vaikutuksia vuosikymmeniä eteenpäin. Siksi suunnittelussa tulee huomioida tämän päivän tarpeiden lisäksi myös todennäköiset ja mahdolliset tulevaisuuden kehityspolut ja trendit. Tätä tarvetta korostaa entisestään suunnitteluprosessien polkuriippuvuuden riski. Ennakointi ja muut tulevaisuudentutkimuksen työkalut tarjoavat keinon kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia ja niiden vaikutuksia sekä lisätä suunnittelun joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Näistä työkaluista mahdollisia tulevaisuuksia luotaavia skenaarioita käytetään jo melko laajasti samalla kun muita menetelmiä, kuten toimintapolkuja toivottuun tulevaisuuteen luovaa backcastingia, hyödynnetään jatkuvasti enemmän.
Ennakointia käytetään kuitenkin useimmiten kertaluonteisena harjoituksena integroimatta sitä suunnitteluorganisaatioiden jatkuvaan toimintaan. Ennakointijärjestelmien luominen voisi lisätä ennakointityön vaikuttavuutta ja suunnitteluorganisaatioiden ennakointikapasiteettia. Ennakointijärjestelmä voidaan ymmärtää organisaation toimintaan upotettuna toimijoiden ja prosessien muuttuvana kokonaisuutena, joka pyrkii luomaan tulevaisuustietoa ennakointitoiminnalla. Ennakointijärjestelmä on enemmän kuin pelkkä osiensa summa, sillä se tuottaa uusia ja lähentyviä näkemyksiä, uudistaa osallistujien mentaalisia malleja ja ylläpitää keskustelua järjestelmän käsittelemistä asioista.
Ennakointijärjestelmiä ja organisaatioiden ennakointikapasiteetin kehittämistä on tutkittu tulevaisuudentutkimuksen kirjallisuudessa mutta tätä tietoa ei ole juuri sovellettu suunnittelukontekstiin. Tässä esityksessä tarkastellaan ennakointijärjestelmien käyttöä strategisessa suunnittelussa ympäristöministeriön parhaillaan valmisteleman alueidenkäytön kehityskuvatyön kautta. Ministeriön tavoitteena on luoda alue- ja yhdyskuntarakenteen seuranta- ja ennakointijärjestelmä, joka mahdollistaa jatkuvan tilanne- ja tulevaisuuskuvan ylläpitämisen ja päivittämisen sekä tarjoaa välineitä suunnittelun tueksi kaikilla suunnittelun tasoilla.
Tutkimusintressejä ovat ennakointijärjestelmän syntyminen, sen syntymisen esteet ja mahdollistavat tekijät, osallistuvien toimijoiden käsitykset sekä ennakointijärjestelmän organisatorinen juurtuminen. Tutkimuksessa hyödynnettäviä menetelmiä ovat järjestelmän kehitysprosessin osallistava havainnointi, aiheeseen liittyvien asiakirjojen dokumenttianalyysi, työpajamateriaali ja haastattelut. Luomisvaiheessa olevan ennakointijärjestelmän tutkiminen lisää ymmärrystä siitä, miten ennakointitoiminta voidaan upottaa osaksi organisaation toimintaa suunnittelunalan kontekstissa.
Kestävän liikkumisen edellytykset muuttuvilla kaupunkiseuduilla – tietoa yhdyskuntarakenteesta ja ymmärrystä muutoksesta
Ville Helminen
Erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
Kaupunkiseudut ovat kestävyysmurroksen ytimessä. Kestävyysmurros vaikuttaa kaikkeen ja määrittelee pitkälti kaupunkien tavoitteiden asettelua pitkälle tulevaisuuteen. Pohdin väitöskirjatyössäni kestävän liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen välisiä tekijöitä. Sen pohjalta käsittelen esityksessäni, miten olemassa olevat yhdyskuntarakenteen kudokset määrittävät edellytyksiä kestävän liikkumisen edistymiseen, ja toisaalta miten toiminnallisuuden ja digitaalisuuden muovaama alueellinen vuorovaikutus jäsentyy yhdyskuntarakennetta muokkaavana tekijänä.
Kestävän kaupungin tavoite pakottaa tunnistamaan ja erottelemaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ne tekijät, jotka 1. edistävät ja mahdollistavat kestävän suunnan sekä ne, 2. jotka ovat kestävyyden kannalta vaikeita tai estävät tavoitteiden toteutumista. Toisaalta tarvitaan ymmärrystä siitä, miten yhdyskuntarakenne on muuttumassa toimintaympäristön muuttuessa. Muutoksen ymmärtäminen sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden kohdistaminen edellyttää tietoa yhdyskuntarakenteesta ja sen muutoksista.
Vaikka kaupunkien fyysinen yhdyskuntarakenne vaikuttaa muuttuvan suhteellisen hitaasti, toiminnallisessa yhdyskuntarakenteessa muutokset voivat olla nopeita erilaisten rakennemuutosten myötä. Tämä tarkoittaa erilaisia aikajänteitä, kun käsitellään 1. kaupunkien suhteellisen pysyviä fyysisiä rakenteita, kuten rakennuskantaa, infrastruktuuria ja kaupunkikudoksia tai 2. nopeammille muutoksille alttiimpia toiminnallisuuksia, kuten asiointia, työtä ja työssäkäyntiä sekä elämäntapoja. Kaupunkien yhdyskuntarakenne on pitkälti muodostunut aikojen saatossa fyysisen ja toiminnallisen rakenteen yhteisvaikutuksesta teknologiakehityksen vauhdittamana. Tässä kehityksessä pysyvyys ja muutos ovat jatkuvasti läsnä.
Jo useiden vuosikymmenten ajan informaatioteknologian kehityksen vaikutus kaupunkeihin on tunnistettu laajasti suureksi avoimeksi kysymykseksi. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta sen voi jo ajatella muodostaneen oman digitaalisen rakennetason fyysiseen ja toiminnallisen rakenteen rinnalle. Digitaaliset informaatiorakenteet konkretisoituvat tilanteissa, joissa toiminto tai fyysinen toimipaikka korvautuu digitaalisella versiolla. Etäyhteydet korvaavat liikkumista, verkkokauppa kilpailee kivijalkakaupan kanssa tai työtä voi tehdä missä tahansa. Yhdyskuntarakenne ei muutu enää vain toimintojen ja fyysisten rakenteiden vuorovaikutuksessa, vaan jo pidemmän aikaa informaatiorakenne on näiden rinnalla ollut keskeinen osa muutosdynamiikkaa. Miten tämä muutos vaikuttaa tulevaisuudessa nykyisiin kaupunkikudoksiin sekä liikkumiseen niissä ja syntyykö yhdyskuntarakenteeseen tästä aikakaudesta uudenlaista kaupunkikudosta?
Yhdyskuntarakenteen ja teknis-taloudellisten muutosten simulointi osana energia- ja ilmastoviisasta suunnittelua
Ilpo Tammi
Ubigu Oy
Esitys käsittelee paikkatietopohjaisen yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja ilmastovaikutusten arvioinnin skenaariosimuloinnin kautta saatuja käytännön kokemuksia sekä kokeellisia havaintoja tietopohjaisesta ennakointityöstä erityisesti yleiskaavatason ja seudullisen suunnittelun näkökulmista.
Yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja toteuttaminen on vain yksi pala energia- ja ilmastoviisaiden yhdyskuntien kehittämisessä. Yleiskaava- ja seudullisen tason suunnittelussa ajallinen perspektiivi on yleensä noin 5–20 vuotta eteenpäin, mutta suunnitelmien konkretisoitumisen vaikutukset realisoituvat useimmiten vasta vuosikymmenien kuluessa. Merkittävässä asemassa ovatkin tämän rinnalla tapahtuvat laajemmat yhteiskunnalliset tekniset ja taloudelliset muutokset, niiden ohjaukset erilaiset skenaariot, sekä näiden suhde yhdyskuntarakenteen muutokseen ja tämän aikajänteeseen.
Esityksessä käsittelemämme menetelmän tarkoituksena on tukea kasvupaineiden kohteena olevien kaupunkien usein vaativien ilmastotavoitteiden saavuttamista, edistää kestävää kaupunkikehitystä ja mahdollistaa erilaisten kaupunkikehityksen skenaarioiden kvantitatiivista vertailua. Paikkatietopohjainen menetelmä on kehitetty yhteentoimivaksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän aineiston (YKR) kanssa, mahdollistaen laajasti erilaisten sosioekonomisten ja demografisten muuttujien yhdistämistä ilmastovaikutusten simulointitulosten analysointiin.
Teknis-taloudellisten muutosskenaarioiden osalta käsittelemme erityisesti kansallisesti laadittua pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) -skenaariotyötä sekä tämän päivitystä Hiilineutraali Suomi 2035 – Skenaariot ja vaikutusarviot yleispiirteisen yhdyskuntasuunnittelun sekä tähän kytkeytyvien ennakoinnin tietotarpeiden näkökulmasta.
Esityksessä käsittelemme myös yhdyskuntarakenteen muutosvaikutusten arviointityössä tarvittavia ja syntyviä tietoja, näiden hyödynnettävyyttä ja erilaisia tunnistettuja haasteita. Simuloinneissa tarvittavan laajan tietopohjan näkökulmasta erityisesti tietojen yhteentoimivuuden, teknisen saatavuuden sekä tietosuojan ongelmat nousevat toistuvasti esille.
Selaa kaikkia työryhmiä
-
1. Maankäyttöpolitiikan ristiriitaiset tavoitteet
-
10. Kaupunkimuotoilu – empaattinen asukastieto ja osallisuus muuttuvien kaupunkien voimavarana
-
11. Taiteen ja kulttuuritoiminnan vaikutusten arviointi aluetasolla
-
12. Missä väijyy muutosvoima? Kaupunkilaisten projekteista institutionalisoituneeseen yhteistyöhön
-
13. Ikääntyvän kaupungin murros ja mahdollisuudet
-
14. Päästöjen vähentämisen edistäminen aluetasolla
-
15. Urban sustainability research in practice: cross-cutting solutions to cross-cutting issues
-
16. Kestävyysmurros ilman kasvua – miten sujuu suurten kaupunkien ulkopuolella? / Sustainability transition beyond growth – what happens outside big cities?
-
17. Tulevaisuuden historiaa
-
18. Kaupunkiympäristöjen elinkaarilaadun edistäminen: Moninäkökulmaisuudella uusia avauksia
-
19. Purkaminen, arvot ja muisti
-
2. Purettu ja purettava kaupunki
-
3. Biodiversity turn in urban planning / Yhdyskuntasuunnittelun biodiversiteettikäänne
-
4. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa osa II
-
5. Conflict in urban sphere
-
6. Affektit ja arjen tunteet kaupungeissa / Affects and everyday emotions in the city
-
7. Kaupunkiluonnon hiilinielut ja -varastot vahvemmin osaksi ilmastovaikutusten arviointia
-
8. (Work)space, Society, and the Changing City
-
9. Kestävyysmuutos, uudistumisen pakko ja kaupunkisuunnittelun innovaatiot
-
Archaeological knowledge and contemporary cities
-
Arkipäivän demokratia ja päätöksenteon marginaalit
-
Arkkitehtuuri, kansalaisyhteiskunta ja poliittinen vaikuttaminen
-
Citizen participation – holistic approaches and citizen science perspectives to urban development
-
Data Driven Urban Planning: Prerequisite for the City of Knowledge?
-
Digitaalinen osallistieto kaupunkisuunnittelussa – käytännöt, haasteet ja tulevaisuus
-
Ekskursio Linnakaupunkiin
-
Experiential vs. scientific ways of knowing urban nature for the purposes of planning / biodiversity offsetting (1/2)
-
Experiential vs. scientific ways of knowing urban nature for the purposes of planning / biodiversity offsetting (2/2)
-
Housing in sustainable cities (II)
-
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa
-
Kaupungin lapset: tietoa ja toimijuutta
-
Kaupunki tieto- ja materiaalivarantona – kuinka välittää ja hyödyntää kaupunkeihin sitoutunutta tietoa ja materiaalisia resursseja?
-
Kulttuurinen ja sosiaalinen tieto inhimillisen kaupungin rakentajana (1/2)
-
Kulttuurinen ja sosiaalinen tieto inhimillisen kaupungin rakentajana (2/2)
-
Makro- ja mikrotasojen näkökulmat systeemiseen tiedonhallintaan kaupunkisuunnittelussa ja -kehittämisessä
-
Monialainen tieto kuntien maankäyttöpolitiikassa
-
Oikeudenmukainen ja monilajinen kaupunki
-
Pelaamisen ja leikkimisen tieto kaupunkiympäristössä
-
Peruskoulut kaupungeissa (1/2)
-
Peruskoulut kaupungeissa (2/2)