Vuoden kaupunkirjoitus 2024 julkistetaan torstaina 23.5.2024 Kaupunkitutkimuksen päivillä.
Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille.
Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja tutkimusotteeltaan itsenäinen, kiinnostava ja korkeatasoinen. Se tuo uutta kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on ajankohtainen. Arvioinnissa huomioidaan myös huolellinen ja selkeä ilmaisu, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.
Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien. Raati valitsi vuoden 2022 palkinnon viidestä tiedelehtien esivalitsemasta artikkelista. Palkintoraadin jäseninä toimivat erikoisasiantuntija Lauri Jääskeläinen (YM), dosentti Eerika Koskinen-Koivisto (Jyväskylän yliopisto), yliopistonlehtori Silja Laine (Turun yliopisto), tohtorikoulutettava Tea Lönnroth (Aalto-yliopisto), tutkijatohtori Pilvi Nummi (Aalto-yliopisto) sekä tohtorikoulutettava Lassi Tähtinen (Aalto-yliopisto). Raadin puheenjohtajana toimi prof. emerita Hilkka Lehtonen. Palkinnon voittajat julkistettiin 4.5.2023 kaupunkitutkimuksen päivillä.
Yhdyskuntasuunnittelun seura, Suomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.
Vuoden kaupunkikirjoitus 2023
Vuoden kaupunkikirjoitukseksi 2023 valittiin Sanna Ala-Mantilan, Tuuli Hirvilammin, Salla Jokelan, Markus Laineen ja Mikko Weckrothin kirjoitus Kaupunkien rooli kestävyysmurroksessa: planetaarisen kaupungistumisen ja kaupunkien aineenvaihdunnan näkökulmat. Kirjoitus on ilmestynyt Terra-lehden numerossa 4/2022 (vol. 134).
Kirjoitus avaa hyvin jäsennellyn kuvan kestävän kaupungin teemasta ja tarkastelee sitä aiempaa laajemmasta näkökulmasta, pyrkimysten yhteensovittamisena osaongelmien ratkaisemisen sijaan. Käynnissä on maapallon laajuinen kaupungistuminen. Samalla kaupunkilaisten luonnonvarojen käyttö on osa kiihtyvää globaalia elinympäristöjen häviämistä. Kirjoitus korostaa, että kaupunkien ympäristövaikutukset ulottuvat paljolti niiden rajojen ulkopuolelle. Asiaa ei kuitenkaan vielä riittävästi hahmoteta, seurata eikä oteta huomioon. Kirjoituksessa puututaan ansiokkaasti myös kaupunkien sosiaaliseen kestävyyteen. Siinä olisi tähdennettävä ympäristön käyttöarvoja asukkaille, ja onnistuttava torjumaan myös ekogentrifikaatiota. Viimeksi mainittu voi tarkoittaa vähäresurssisten ihmisten joutumista aiempaa hankalampaan asemaan kestävyysmurroksessa. Vaikka kirjoitus on tehty peräti viiden tutkijan voimin, siitä on onnistuttu saamaan yhtenäinen kokonaisuus.
Kirjoitusraati kiittää artikkelin rakennetta, selkeää esitystapaa ja kahden kansainvälisen esimerkkikohteen tarkastelua kestävyyspyrkimysten konkretisoijina. Niistä toisessa tarkastellaan Tukholman yliopiston pääkampusta Albanoa ja toisessa Amsterdamin strategista toimintaa. Amsterdamissa tavoitellaan kestävää hyvinvointia donitsitalouden avulla. Donitsin ulkokehä kuvaa kaupungille asetettua ekologista kattoa ja sisäkehä toiminnan sosiaalista perustaa. Suomessakin on viime aikoina otettu askeleita tähän suuntaan.
Aiempina vuosina palkitut kirjoitukset
2023: Sanna Ala-Mantila, Tuuli Hirvilammi, Salla Jokela, Markus Laine ja Mikko Weckroth. Kaupunkien rooli kestävyysmurroksessa: planetaarisen kaupungistumisen ja kaupunkien aineenvaihdunnan näkökulmat. Kirjoitus on ilmestynyt Terra-lehden numerossa 4/2022 (vol. 134).
2022: Veera Moll ja Essi Jouhki. Kirjoitus Leikin paikka. Kirjoitus ilmestyi Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerossa 1/2021 (vol. 59 Oikeus kaupunkiin).
2021: Sutela, Elina, Ruoppila, Sampo, Rasinkangas, Jarkko & Jutta Juvenius. Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Yhdyskuntasuunnittelu 59: 1 (2020).
2020: Kortelainen, Jamo & Albrecht, Moritz. Tehdaskaupungin uusiutuminen: Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131: 3 (2019)
2019: Van Aerschot, Lina & Salminen, Jarkko. Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma. Sosiologia-lehti 3/2018
2018: Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi. Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.
2017: Vallius, Antti. Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa. Terra 128:3 (2016).
2016: Wallin, Sirkku. Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa, kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue & ympäristö 44:1 (2015).
2015: Eranti, Veikko. Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta. Sosiologia 51:1 (2014).
2014: Kaakinen, Inka. Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2 (2013).
2013: Verkasalo, Aino. Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö 41:1 (2012).
2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista. Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty. Alue ja Ympäristö 40:2 (2011).
2011: Lapintie, Kimmo. Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa? Yhdyskuntasuunnittelu 48:2 (2010).
2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine. Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus. Terra 121:1 (2009).
2009: Männistö-Funk, Tiina. Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929. Ennen & Nyt 3–4/2008. [Tiedote]
2008: Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo. Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2 (2007).
2007: Aaltonen, Aleksi. Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet. Yhdyskuntasuunittelu 44: 2 (2006).
2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi. Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella. Alue ja Ympäristö 34:1 (2005).
2005: Peltonen, Lasse. NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset. Alue ja Ympäristö 33:2 (2004).