Peruskoulut kaupungeissa (1/2)

Helsingin kaupungin koulusegregaation hanke luomassa tiedolla johdettua kaikkien koulua

Jenni Väliniemi-Laurson, Venla Bernelius, Netta Mäki, Sanna Ranto, Carola Harju & Viivi Snellman
Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki on osallistunut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan koulusegregaation vähentämistä koskevaan toimialojen väliseen yhteistyöhön ja kaupunkisuunnittelun kehittämiseen Oikeus oppia –ohjelmassa ja kaupungille myönnettiin tätä tarkoitusta varten valtion erityisavustus vuosiksi 2022–2023. Helsingin hankkeen nimi on Kaikkien koulu ja sen keskeisimpinä tavoitteina on vahvistaa kaupungin tietopohjaa koulusegregaatiosta ja oppilasalueista sekä dokumentoida ja kehittää edelleen yhteistyömalleja ja toimenpiteitä oppilasalueiden eriytymisen vähentämiseksi. Hankkeen käytännön toteutuksessa on ollut kolme kärkeä 1) koulusegregaatiota kuvaavan tietopohjan ja mittariston luominen 2) koulujen tarveperusteisen määrärahojen jaon uudistaminen ja 3) palveluverkon ja koulupiirien kehittäminen kaupunkiuudistuksen tueksi.

Jo hanketta suunniteltaessa siihen sisältyi vahva tutkimuksellisen tiedon pohja ja hankkeen edetessä koulusegregaatioon liittyvää laajaa tietopohjaa on täydennetty askel askeleelta kriittisimmiksi tunnistetuin tiedoin hankkeeseen kuuluvina osatehtävinä. Perustan ovat luoneet niin kaupungin kuin Tilastokeskuksen rekisteritiedot kouluista, oppilaista sekä perheistä, mutta yhä vahvempi tarve on syntynyt pehmeän, asukasrajapinnasta työskenteleviltä tai itse asukkailta nousevan tiedon yhdistämiseen tilastollisiin mittareihin. Joskus nämä eri tiedon lajit ovat olleet jopa ristiriidassa keskenään, kuten esim. turvallisuuteen liittyvät tiedot.

Olemme oppineet hankkeessa, miten tietopohjan perusta ja tiedolla johtamisen sekä suunnittelutiedon alkeet lähtevät tarvemäärittelyistä, tarvittavien ja yhteen toimivien mittareiden testaamisesta ja valinnasta, tiedon laadun parantamisesta, analytiikan, tietojärjestelmien ja automatiikan luomisesta/parantamisesta sekä lopulta tiedon yhteistyössä syntyvästä tulkinnasta. Tiedon tulkinnan osalta olemme ratkoneet kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten toimitaan sensitiivisen tiedon kanssa ja rakennetaan yhteistyömalleja tiedon analysointiin, tulkintaan ja yleistämiseen.

Hankkeessa on tuotettu osana helsinkiläisten peruskoulujen tarveperusteisen rahoituksen uudistamista kansainväliseen tietoon perustuva tietopaketti siitä, miten rahoitusta on konkreettisesti käytetty muissa Euroopan maissa ja mihin perusteisiin rahoituksen jakaminen on nojautunut (Oittinen, Bernelius, Ramos Lobato 2023). Benchmark esimerkeille on ollut tarvetta myös koulujen palveluverkon suunnitteluun, sillä suomalaiset kunnat voisivat oppia toisiltaan paikalliset käytänteiden erot huomioiden hyviä toimintamalleja. Tiedon tasoja on siis monia teoreettisesta käytännölliseen ja tiedon ymmärtävä käyttö vaatii herkkyyttä tunnistaa oikeat tiedot oikeaan paikkaan.

Turun kaupungin Koulusegregaation vähentäminen Turussa -projekti

Emil Kusnetsoff
Turun kaupunki

Segregaatio viittaa käsitteenä asuinalueiden haitalliseen eriytymiskehitykseen. Segregaatiota koskevassa tutkimuksessa koulujen laatua ja niitä kohtaan tunnettua luottamusta pidetään merkittävänä alueiden kehityksen tekijänä. Etenkin lähiöissä laadukkaaksi ja luotetuksi koetut koulut kohentavat alueiden mainetta ja sitouttavat perheitä asuinalueeseensa. Koulua ja sen tarjoaman opetuksen laatua kohtaan tunnettu epäluulo taas voi käynnistää eriytymiskehityksen, joka pahimmillaan muodostuu jatkuvan heikentymisen kehäksi.

Turun kaupungin Koulusegregaation vähentäminen Turussa -projektin tärkein tavoite on koulujen eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen ja tasa-arvoisten oppimisen edellytysten tuominen kaikille turkulaisille koululaisille lähikoulusta riippumatta. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierteen ehkäisemiseksi kiinnitetään huomiota korkean työttömyysasteen ja matalan koulutustason alueiden kouluihin ja niiden vetovoimaan.

Projektin tuloksena vuoden 2023 loppuun mennessä syntyy Turun kaupungin koulusegregaation ehkäisemisen tiekartta. Siihen kootaan jo käytössä olevat, muilta kunnilta omaksutut ja hankkeessa luotavat koulusegregaation ehkäisemisen toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä on koottu muun muassa testaamalla nopeasti kehitettäviä ja kokeiltavia malleja. Tiekartta sisältää mittariston, jonka perusteella segregaation vastaisen työn vaikuttavuutta voidaan mitata muun muassa Turun kaupungin tietopalvelujen tuottaman kaupunkidatan avulla. Lisäksi osaksi tiekarttaa luodaan visio koulutuksellisesti tasa-arvoisemmasta Turusta. Tiekartan toimenpideohjelma on konkreettinen lista toimenpiteistä vision toteuttamiseksi. Se sisältää sekä kaupungin perustoimintaan kuuluvat hyvät käytännöt mahdollisine jatkokehittämisehdotuksineen, hankkeessa käyttöönotettujen ja sen toteuttamiin kokeiluihin perustuvien mallien kuvauksen niiden juurruttamiseksi ja levittämiseksi että hankkeen kehittämistyöhön perustuvat ehdotukset pitkän aikavälin toimenpiteiksi.

Tiekartan eri osia on koottu osallistamalla aktiivisesti niin lapsia, nuoria ja perheitä, kasvatuksen ja opetuksen sekä muiden palveluiden henkilöstöä, eri sidosryhmiä ja kansallisia verkostoyhteistyökumppaneita.

Hyvä kasvu kaikille – Koulusegregaatiohanke Jyväskylässä

Tiina-Riitta Lappi & Maija Toivakka
Jyväskylän kaupunki

Keväällä 2022 Jyväskylässä käynnistyi OKM:n rahoittama Koulusegregaatio-hanke, joka hallinnollisesti sijoittuu Sivistyspalveluiden Kasvun ja oppimisen yksikköön. Segregaatiotarkastelua ei perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen puolella Jyväskylässä ole aiemmin tehty. Tästä johtuen myöskään tietoa siitä, miten erityisesti segregaatio konkretisoituu kouluissa ja miten se vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen sekä laajemmin heidän elämänmahdollisuuksiinsa, ei ole juurikaan ollut saatavilla. Alkuvaiheen työskentelyssä olemmekin keskittyneet kaupungin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen nykytilan kuvaukseen segregaation näkökulmasta sekä segregaatiotarkastelun kannalta keskeisten hallinnonalojen yhteistyön edistämiseen.

Jyväskylässä vieraskielisten ja sosioekonomiselta taustaltaan heikommassa asemassa olevien asukkaiden asuminen on alueellisesti eriytynyttä, vaikka esimerkiksi valtakunnan tasolla vieraskielisten osuus kaupungissa on vielä verrattain pieni. Tämä on yhtenä lähtökohtana hanketyöskentelyn edetessä. Yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja perusopetuksen (ja varhaiskasvatuksen) palveluverkkosuunnittelun kanssa pyrimme kehittämään ajantasaiseen tietoon perustuvia käytäntöjä, joilla näitä alueita ja niiden kouluja voidaan vaikuttavasti resurssoida ja näin ehkäistä segregoitumiskehityksen vahvistumista tulevaisuudessa.

Esittelemme segregaatiotarkastelun rakentumista erilaisten olemassa olevien tilasto- ja paikkatietoaineistojen ”toisin katsomisen” ja yhdistelyn kautta sekä tätä työtä kontekstoivan laadullisen (haastattelut, keskustelut, havainnointi) aineiston avulla. Työ on vasta alkuvaiheessa, mutta nykytilan kuvauksen ja verkostoitumisen kautta olemme suunnitelleet alustavasti toimintamalleja, joilla segregaatiota ja sen tuottamaa eriarvoisuutta voitaisiin ehkäistä. Jatkotyössä tavoitteena on miettiä, miten segregaatio-ilmiö huomioidaan eri toiminnoissa ja osana hallinnon yksiköiden työtä.

Osallisuudella segregaation vähentämiseen Asikkalassa

Terhi Leino
Asikkalan kunta

Asikkalan kunta on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa koulusegregaation vähentämiseen liittyvässä hankkeessa. Lähiöongelma ja segregaatio ovat arkea myös pienemmissä kunnissa vähenevän lapsimäärän takia. Haasteena on turvata lähikoulupalveluiden tarjoaminen kylillä sekä muiden palveluiden ja asumisen hyvä taso. Kuntien taloudellinen tilanne ja kustannussäästöt voivat johtaa lähikoulujen lakkauttamiseen tai niiden yhdistämiseen suuremmiksi yksiköiksi. Pienemmissä kouluissa myös monipuolisen oppiaineiden valikoiman tarjoaminen on rajoitetumpaa. Koulujen oppilaaksiottoalueita olisi hyvä tarkastella myös seudullisesti, saadaksemme laajemman ymmärrykseen koulun paikallisesta roolista sekä sen merkityksestä oppilaiden ja perheiden hyvinvoinnille. Olemme etsineet ratkaisuja segregaatiohaasteeseen kyläläisten osallisuuden ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on pitää kyläyhteisöt elävinä ja lisätä kaikkien asukkaiden hyvinvointia. Löytää kylän oma identiteetti ja kehittää niitä tarvelähtöisesti. Tärkeää on löytää ne keinot, jotka auttavat kylien elinvoimaisuuden edistämisessä. Etsien yhdessä niitä keinoja millä estetään alueiden ja talouden yksipuolistuminen. Kehittämistä suunnitellessa huomioidaan kylän historiaa, kulttuuria ja luontoa osana kylän monipuolista nykytilaa sekä pyritään löytämään myönteisiä eriytymisen mahdollisuuksia. Luottamuksen lisääminen oman lähikoulun laatuun ja turvallisuuteen sekä lähikoulun vetovoiman lisäämiseen tähtäävät toimet kannustavat perheitä oman lähikoulun valintaan. Lähipäiväkotiperiaatteen kehittäminen voivat toimia myös olennaisessa roolissa eriytymiskehityksen ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Lähikoulujen pelastaminen vaatii koko yhteisön laajaa sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Oppilaita ja perheitä kannustetaan osallistumaan yhteiseen kehittämiseen. Olemme kehittäneet prosessia missä päättäjien ja kyläläisten välille kehitetään luontevaa vuoropuhelua, mallissa huomioidaan erityisesti lasten ja nuorten äänen esille saaminen. Tehtyä kehitystyötä nivotaan kunnan strategiaan sekä lasten – ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Pyrimme tunnistamaan paikalliset tiedot, toiveet sekä erilaiset ilmiöt suunnittelun perusteeksi ja yhdistää ne sekä poliittisiin että laajempiin tavoitteisiimme ja saada ne toteutusta ohjaavaksi viestiksi. Tavoitteenamme on tuoda tärkeää tietoa pienten kuntien vetovoimaisuudesta, jota samaa tietoa voidaan soveltaa lähiöiden vetomaisuuteen ja segregaation vähentämiseen.