6. Kaupungin kehittäminen tutkimuksen ja opetuksen kenttänä
Puheenjohtajat: Terhi Ainiala, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Hanna Mattila, yliopistonlehtori, Aalto-yliopisto
TYÖRYHMÄSESSIO I / SESSION I: Torstai / Thursday 13:30-15:00
1.Terhi Ainiala, Hanna Mattila, Pia Olsson & Marjo Vesalainen: Kaupunki yliopistopedagogisena kenttänä
2. Heidi Kerosuo: Monitieteellinen opiskelijayhteistyö kiinteistökehityshankkeessa, case Hakaniemi
3. Lauri Jäntti & Noora Pyyry: Alakoululaiset kaupunkitutkijoina?
TYÖRYHMÄSESSIO II / SESSION II: Torstai / Thursday 15:30-17:00
- Elina Alatalo & Jenni Kuoppa: Tutkimusaktivismia ja yhteisiä visioita Hiedanrannassa
2. Kirsi Mattila: Asenteet käyttäjälähtöiseen kaupunkisuunnittelukonseptiin: Case Keskustori, Seinäjoen julkinen torialue
3. Anna-Maija Kohijoki & Katri Koistinen: Kaupunkikeskusta vetovoimaisena ostosympäristönä – Ikääntyvien kuluttajien näkökulma
TYÖRYHMÄSESSIO III / SESSION III: Perjantai / Friday 9:30-11:00
- Katja Päällysaho & Marianne Nylund: How residents with diverse background perceive and experience the environments?
2. Zita Kóbor-Laitinen: Kielellistä saavutettavuutta etsimässä
3. Päivi Leinonen: Lähiömaiseman tutkimusta valokuvatyöpajoissa
Työryhmäkuvaus / Session Description:
”Kaupunkia kehittävät paitsi julkiset myös yksityiset toimijat. Virallinen kaupunkisuunnittelu (asema)kaavoineen ja monet yksityiset kaupunkirakennusten omistajat, kiinteistösijoitusyhtiöt ja rakennuttajat vaikuttavat siihen, miltä kaupunki näyttää ja miten sitä kehitetään. Lisäksi muillakin toimijoilla, alueen asukkaat ja asukasyhdistykset mukaan lukien, on vaikutuskanavansa.
Kaupunkitutkijaa kiinnostaa, miten eri toimijat saavat tavoitteensa ja ideologiansa näkyviin ja miten tutkimuksen tuottamaa tietoa käytetään kaupungin kehittämisessä. ”Kovien tieteiden” tuottaman faktatiedon merkityksen tunnistamisen lisäksi kiinnostavaa on kysyä myös esimerkiksi, miten paikkaan liittyviä ajallisia kerrostumia ja niihin liittyviä kokemuksia voidaan tehdä näkyviksi kaupunkikuvassa ja alueen kehittämisessä. Tutkija pyrkii lisäksi hahmottamaan kaupunginosien muutosprosesseihin sekä niihin liitettyihin mielikuviin vaikuttavia tekijöitä. Hän haluaa tuntea kaupungin eri toimijaryhmien merkityksen kaupunkiympäristön muototutumisessa ja hahmottaa kokonaisvaltaisesti niiden välisiä vaikutussuhteita.
Työryhmässä tarkastellaan kaupungin ja kaupunkikuvan kehittämiseen osallistuvia toimijoita, sekä julkisia että yksityisiä. Konkreettisena kysymyksenä voidaan pohtia, miten näitä teemoja toteutetaan yliopisto-opetuksessa, jossa tavoitellaan tieteenalarajat ylittäviä näkökulmia ja menetelmiä. Millä tavoin julkiset ja yksityiset kaupungin kehittäjät voivat toimia yhteistyössä esimerkiksi opetuksessa, ja millaisiksi eri toimijoiden roolit silloin muodostuvat? Entä miten tutkimus ja opetus ylipäänsä nivotaan yhteen ja rakennetaan innovatiivisia tulokulmia, kun tarkasteltavana on monialainen ja monien toimijoiden ristiriitojakin sisältävä kenttä? Keiden vaihtoehdot osataan ottaa huomioon ja keiden vaihtoehdot lopulta toteutuvat? Työryhmässä voidaan myös pohtia, miten kehittää ja testata uusia vaikuttamisen menetelmiä ja mahdollisuuksia. Entä millainen voi olla kaupunkitutkimuksen osallistava rooli kaupunkien kehittämisessä?
Toivotamme tervetulleiksi kaupunkikehittämisen eri toimijat ja sitä tutkivat. Puheenvuorot opetuksen ja tutkimuksen yhdistämisestä ja erilaisista pedagogista ratkaisuista sopivat hyvin osaksi työryhmää. Puheenvuorot voivat olla konkreettisia käytännön kokemuksia yliopistoista, muista oppilaitoksista, kaupunkisuunnittelusta, yksityiseltä sektorilta, kolmannelta sektorilta ym. Lisäksi teoreettiset ja pohtivat puheenvuorot ovat niin ikään tervetulleita.”