Experiential vs. scientific ways of knowing urban nature for the purposes of planning / biodiversity offsetting (1/2)

Kaupunkien suunnittelu elonkirjolle

Juho, Rajaniemi
University of Tampere

Johanna Tuomisaari
University of Jyväskylä

Laura Uimonen
University of Tampere

Kaupunkisuunnittelun paradigmamuutokset liittyvät yhteiskunnallisten tarpeiden ja yleisen arvomaailman vaihdoksiin. Lainsäädäntö tarjoaa ainakin periaatteessa kaupunkisuunnittelulle mahdollisuudet laaja-alaiseen ja suunnitelmalliseen elonkirjon suojeluun ja elvyttämiseen. Käytännössä kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten elonkirjo tosiasiallisesti otetaan huomioon kaavoituksessa. Urbaanin ympäristön pienipiirteinen elonkirjo jää kaavasuunnitelmissa usein joko täysin huomiotta tai sitä lähestytään yksinomaan suojelunäkökulman kautta. Elonkirjon lisäämiseen ja monipuolistamiseen tähtäävät suunnitteluratkaisut ovat vasta tulossa laajempaan käyttöön. Luonnonsuojelu, ennallistaminen, rakennettavien alueiden viherkerroin, hulevesimääräykset sekä siniviherrakenteiden kehittäminen ekologisina verkostoina ja viheryhteyksinä ovat kaupunkisuunnittelun käyttämiä keinoja elonkirjon vaalimiseen. Ekologinen kompensaatio eli luontohaittojen hyvittäminen on uusi lähestymistapa ja politiikkakeino, jolla kunnat voivat turvata luonnon monimuotoisuutta. Kaupungin elonkirjo määrittyy ekologisessa kompensaatiossa mitattavaksi ja ajassa ja paikassa siirrettäväksi. Kaavatasojen nykykeinojen ja kolmen suomalaisen tapauskohteen tarkastelun avulla kysymme miten käynnissä oleva biodiversiteettikäänne muuttaa kaupunkien suunnittelua. Erityisesti muutoksia vaatii ihmiskeskeisen suunnittelun käänne suunnitteluksi koko elonkirjolle. Kyse ei ole pelkästään uhanalaisten lajien erityisestä huomioimisesta, vaan post-humanismin näkökulmasta elonkirjosta geenien, lajien ja luontotyyppien yhteytenä planetaarisesti jaettuihin ekologisiin prosesseihin. Koska kaupunkisuunnittelun perinne on tässä mielessä ainutlaatuisessa murroksessa, pohdimme tarvitaanko elonkirjolle suunnittelussa uudenlaista tietoa, ymmärrystä ja laaja-alaisempaa tieteellistä yhteistyötä. Elonkirjolle suunnittelussa lainsäädäntö, alueet ja kaupungit joutuvat vakavasti harkitsemaan eri tieteen aloilla tuotetun sekä ihmisten kokemuksellisen tiedon yhteensovittamista.

Ekologinen kompensaatio ja maankäytön suunnittelu

Minna Pappila
Finnish Environment Institute

Suomen uusi luonnonsuojelulaki (9/2023, LSL) tulee voimaan kesäkuussa 2023 ja samalla myös sen sisältämä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tulee käyttöön. Monet yritykset ja kunnat ovat jo olleet kiinnostuneita kompensaatioiden käyttöönotosta. Uusi LSL sisältää säännöt ekologisen kompensaation toteuttamiseksi ja näitä sääntöjä tullaan täsmentämään ekologista kompensaatiota koskevalla asetuksella. Kompensaatioiden toteuttaminen tekniset pelisäännöt tulevat siis olemaan selvillä kesään mennessä, mutta on vielä monia avoimia kysymyksiä liittyen siihen, miten kompensaatiot istuvat esimerkiksi kuntien kaavoitusjärjestelmään ja miten maankäytön suunnittelua koskeva lainsäädäntö suhtautuu kompensaatioiden käyttöönottoon kunnissa. Ekologisen kompensaation katsotaan olevan osa ns. lievennyshierarkiaa, jonka mukaan tulee ennen muuta välttää ja lieventää luontohaittoja. Tätä ei kuitenkaan säännellä LSL:ssa, vaan lievennyshierarkian noudattaminen jää esimerkiksi kaavoituksen kohdalla MRL:n säännösten varaan. Esittelen pääosin oikeustieteen näkökulmasta millaisia haasteita kunnat voivat kohdata kompensaatioita käyttöönottaessaan ja toisaalta millaisia haasteita tilanne aiheuttaa lievennyshierarkian näkökulmasta sekä millaisia lainsäädännöllisiä kysymyksiä tilanteeseen sisältyy.

Urban adolescents’ experiences in nature: Sources of everyday well-being

Riikka Puhakka
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences

Eemeli Hakoköngäs
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences

Adolescents’ decreasing contact with nature has raised concerns in urbanized societies. Meanwhile, the well-being and health benefits of nature are increasingly recognized. Previous studies have shown that experiences in nature increase self-esteem and mood, reduce stress, and improve concentration. Natural settings motive to exercise, and exposure to a diverse microbiota enhances immune regulation. Experiences in nature are also positively associated with stronger pro- environmentalism.

In this study, we analyse adolescents’ leisure time experiences in natural environments. We pay attention to youth’s outdoor activities, leisure time environments, and experiences of well-being. The study is based on 39 thematic writings written by 15- to 16-year-olds living in the city of Lahti. The analysis was informed by hermeneutic phenomenology.

The findings show that visiting nature was a spontaneous everyday activity for participants, enabled by easy access to natural settings in urban areas. Meanwhile, it meant a possibility to escape daily life filled with routines, demands, and social norms. Nature was experienced as multisensory via sight, hearing, touch, smell, and taste. Natural environments enabled not only shared experiences with friends and family but also positive experiences in solitude. The experiences were typically described by their psychological well-being benefits, especially increasing calmness, and improving mood or positive feelings.

The findings highlight the importance of acknowledging the role of nature in urban adolescents’ everyday lives. Special efforts are needed to support young people from all backgrounds to engage with nature and gain well-being benefits. In urban planning, attention should be given to improving the availability and accessibility of green space.

Digital participatory mapping of residents’ use and perceptions of urban green space – results from the NORDGREEN project

Anna Kajosaari, Saana Rossi & Marketta Kyttä
Aalto University, Department of Built Environment

This talk presents results from a joint Nordic research project NORDGREEN – Smart Planning for Healthy and Green Nordic Cities. Project activities in Finland are coordinated by Aalto University. The aim of the NORDGREEN-project is to support the planning and management of well-designed, high-quality urban green spaces that promote equity, health, and wellbeing. The research activities in Aalto University focus on capturing citizen knowledge on the day-to-day urban environment, including urban green space use, quality, and development needs, and on integrating this knowledge into land-use planning practice. The empirical material of the study has been collected using Public Participation GIS methods in four Nordic partner municipalities with differing needs in developing the green-blue infrastructure. The main empirical data were collected in Espoo in Fall 2020 in collaboration with the Espoo City Planning Department. In the resulting My Espoo on the Map – survey residents marked on a map around 40,000 places that they visit in their day-to-day lives or that are in other ways meaningful to them. Over 10,000 of these places were situated within the municipality’s green and recreational land use. The ongoing analysis of the respondent-mapped spatial data speaks for the importance of the green-blue infrastructure in the daily lives of the citizens’ of Espoo. Moreover, results on the perceived quality of urban green spaces in Espoo show that in densifying urban contexts both quality and quantity -based measures are needed to asses the equitable access to high-quality urban green spaces. The project is funded by Nordforsk.