Digitaalinen osallistieto kaupunkisuunnittelussa – käytännöt, haasteet ja tulevaisuus

Digitaalisen osallistiedon hyödyntäminen Lahdessa osana vuorovaikutteisen suunnittelun kokonaisuutta

Johanna Sääksniemi
Lahden kaupunki, Yleiskaavoitus

Esityksessä tutustumme Lahden tapaan tehdä kaupunkisuunnittelua yhdessä asukkaiden kanssa. Digitaalisen osallistiedon hyödyntäminen on Lahdessa tärkeä osa vuorovaikutteisen suunnittelun kokonaisuutta. Keräämme asukkaiden tietoa ja ideoita paikkatietopohjaisesti suunnittelun eri tasoilla ja tieto jaetaan kaikkien suunnittelijoiden käyttöön Trimble Locus -järjestelmässä. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa tarjoamme asukkaille ja toimijoille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa oman arkiympäristön muutoksiin, parannamme suunnittelun tietopohjaa, lisäämme ymmärrystä suunnitteluratkaisujen taustoista sekä pääsemme suunnittelukohteissa parempiin lopputuloksiin

Asukkailta kerätään tietoa, mutta vaikuttaako se suunnitteluun? Toimintatutkimus karttakyselyn tulosten jakamisesta suunnitteluorganisaatiossa ja vaikutuksesta suunnitteluprosesseihin

Saana Rossi
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Eveliina Harsia
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Suomessa on 2000-luvulla otettu käyttöön moninaisia vuorovaikutusmenetelmiä, joiden avulla on kerätty valtava määrä tietoa asukkaiden toiveista, tarpeista, käyttäytymisestä ja kokemuksista. Osallistiedon hyödyntäminen on kuitenkin usein epämääräistä ja läpinäkymätöntä, eikä tietoa välttämättä jaeta organisaatiossa laajemmin, mikä johtaa asukkaiden näkökulmasta päällekkäisiin kyselyihin ja kuulemisiin, joiden vaikutus suunnitteluratkaisuihin jää pimentoon.

Tutkimme Nordgreen-hankkeessa yhdessä Espoon ja Iin kuntien kanssa sitä, miten koko kunnan kattavan karttakyselyn tuloksia hyödynnetään ja jaetaan systemaattisesti suunnitteluorganisaatiossa asiantuntijoiden jokapäiväistä työtä tukien. Tiedon jakamisessa on erilaisia haasteita isoissa, siiloutuneissa organisaatioissa ja toisaalta pienillä resursseilla toimivissa, paljon konsulttityötä hyödyntävissä organisaatioissa. Kehitimme yhdessä suunnittelijoiden kanssa ratkaisuja tiedon jakamiseen. Tavoitteena on, että tulevaisuuden vuorovaikutus voisi syventää ja täydentää jo olemassa olevaa kokemuksellista tietopohjaa sen sijaan, että vuorovaikutukseen lähdettäisiin aina puhtaalta pöydältä, ja lisätä tätä kautta myös asukkaiden luottamusta siihen, että osallistumalla voi vaikuttaa.

Keräsimme kehitystyön tueksi tietoa siitä, minkälaisia esteitä suunnittelijoilla on osallistiedon hyödyntämiseen. Tuloksista ilmenee, mitkä asiat vaikuttavat suunnittelijoiden asenteisiin asukastietoa kohtaan, miten niukat resurssit ja kyvykkyydet vaikuttavat eri tavoilla erilaisiin suunnittelijoihin, ja miten organisaatiokulttuuri vaikuttaa toiminnan kehittämiseen sekä vuorovaikutteisen tiedon arvottamiseen ja hyödyntämiseen suunnittelussa.

Vaikuttavuus ja siitä viestiminen osana kaupunkisuunnittelun osallistumiskokemusta – Case Viiskorpi, Espoo

Eveliina Harsia
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Pilvi Nummi
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos
Tallinn University of Technology, FinEst Centre for Smart Cities

Osallistumisen vaikuttavuus on olennainen osa vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelua. Sekä osallistujan yksilökohtaisen kokemuksen että osallistumisen legitimiteetin kannalta on tärkeää osoittaa, miten osallisten näkökulmia on huomioitu suunnittelussa ja suunnitteluprosessissa. 

Tässä esityksessä tarkastelemme Espoon Viiskorven kaavarunkoprosessia, jossa tutkimme muun muassa osallistumisen vaikuttavuutta ja siitä viestimisen vaikutusta osallistujien kokemuksiin. Vuonna 2022 toteutetussa kaksivaiheisessa toimintatutkimuksessa kehitimme hybridiosallistumisen konseptin, jossa samoihin suunnittelukysymyksiin oli mahdollisuus osallistua kasvokkain työpajassa sekä verkossa karttakyselyn avulla. Tavoitteena oli osallistumisen mahdollistaminen erilaisille osallisille ja eri menetelmien tuottaman osallistumiskokemuksen arviointi. Osallistujien taustatietojen ja palautteen systemaattinen kerääminen mahdollisti osallistujien edustavuuden ja kokemusten arvioinnin sekä työpajassa että verkon kautta osallistuttaessa. 

Osallisten kokemus kuulluksi tulemisesta parani projektin aikana. Osallistiedon hyödyntämisestä suunnittelussa onnistuttiin viestimään ymmärrettävästi, mutta osallisten näkökulmia ja tarpeita ei kaikilta osin osattu tulkita heidän tarkoittamallaan tavalla. Olennaista näyttää olevan myös se, että osalliset saavat eri menetelmien kautta tuoda esiin itselleen tärkeitä näkökulmia suunnitteluun. Suunnittelijat puolestaan kokivat, että prosessi pakotti heidät pohtimaan, miten osallistieto voi vaikuttaa suunnitteluun ja suunnitelmien sisältöön. 

Näyttää siltä, että osallistumiskokemuksen arviointi voi auttaa suunnittelijoita katsomaan suunnittelua ja suunnitteluratkaisuja osallisten näkökulmasta sekä kehittämään vuorovaikutusta kokonaisvaltaisesti edustavan osallistiedon tuottamisesta sen hyödyntämiseen. Osallisten tarpeiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää saavutettavampia ja miellyttävämpiä osallistumismenetelmiä eri osallisryhmille. Se auttaa myös vastaamaan viestinnässä osallisten tietotarpeisiin ja kertomaan ymmärrettävästi suunnitelmista sekä siitä, miten osallisten tuottama informaatio on vaikuttanut tai voi vaikuttaa suunnitelmien sisältöön.Tutkimustamme on rahoittanut Euroopan komission H2020-projekti FinEst Twins (apurahanumero 856602).

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen muuttuva kenttä: tapausesimerkkejä ja havaintoja Maptionnairen käyttäjäkunnasta

Anna Broberg
Mapita Oy, hallituksen pj., COO

Suuret yhteiskunnalliset murrokset vaikuttavat tulevina vuosina kaikkien elämään. Vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää toimenpiteitä, jotka ulottuvat päätöksenteosta aina ihmisten arjen valintoihin. Vihreän transition haaste kansalaisten näkökulmasta on sen tiukka aikajänne, sillä isojakin muutoksia pitää saada vietyä eteenpäin nopeasti. Kaikki toimijat, niin julkinen kuin yksityinen sektori, joutuvat uudistamaan toimintatapojaan ja menettelyjään saadakseen edistettyä tarvittavia muutoksia. Yksi keskeisistä muutoksen mahdollistajista on kansalaisten mukaan ottaminen entistä kiinteämmäksi osaksi niin valmistelutyötä, suunnittelua kuin toteutusta. 

Osallistuminen ja vuorovaikutus sekä viestintä ovat monella toimialalla murroksessa, sillä vihreän transition mukanaan tuomat muutokset edellyttävät ja pakottavat toimijoita miettimään millä tavoin asioita saadaan edistettyä nopeammin. Tietopohjainen yhteistoimintamalli luo puitteet läpinäkyvämmälle, inklusiivisemmalle ja laaja-alaisemmalle osallistumiselle. Tieto on keskeisessä osassa osallistumisen järjestämisessä. Siinä missä aikaisemmin osallistuminen keskittyi keskustelumahdollisuuksien parantamiseen, ymmärretään nyt, että toimivan dialogin lisäksi tarvitaan asukkaiden ja käyttäjien generoimaa luotettavaa tietoa ja dataa, joka tukee päätöksentekoa ja mahdollistaa läpinäkyvän ja kestävän prosessin rakentamisen osallisen ja asiantuntijan välille. 

Mapita Oy vastaa globaalin SaaS-pohjaisen Maptionnaire-osallisuuspalvelun suunnittelusta, kehittämisestä ja ylläpidosta. Kuluneiden 12 vuoden aikana yritys on kasvattanut liiketoimintaa Suomessa ja ulkomailla nousujohteisesti tehden samalla vaativaa kehitystyötä vastatakseen muuttuvan ja kehittyvän markkinan kysyntään. Vuoden 2005 jälkeen, jolloin yrityksen perustajat lähtivät tutkimaan paikkatietopohjaisia osallisuus- ja vuorovaikutusinnovaatioita yliopistossa, on kiinnostus digitaalisia osallisuuspalveluita kohtaan kasvanut selkeästi. Kuluneen vuosikymmenen aikana toimijat ovat päässeet testaamaan monipuolisesti digitaalisia työkaluja ja tunnistaneet näiden hyödyt. Samanaikaisesti myös vaatimukset ja toiveet palveluita kohtaan ovat kasvaneet niin muuttuneen lainsäädännön kuin toiminnallisuuksien ja palvelumallin osalta. 

Tässä esityksessä tarkastellaan miten asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet suhteessa osallistumiseen ja vuorovaikutukseen ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana, ja miten se on näkynyt tuottamissamme teknisissä ratkaisuissa. Lisäksi tarkastellaan esimerkkien kautta, millaista tietoa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa on kerätty eri puolilla maailmaa. Lopuksi luodaan katsaus siihen, miten erilaiset ihmisryhmät ovat osallistuneet asiakkaidemme projektin, sekä pohditaan kriittisesti, miten erilaisia vaikeasti tavoitettavia osallisryhmiä voisi saada osallistumaan kaupunkisuunnitteluun.

Osallistavan paikkatiedon vaikutus kaupunkisuunnittelussa

Valtteri Nurminen
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Saana Rossi
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Tiina Rinne
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Marketta Kyttä
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että osallistavat paikkatietotyökalut (esim. PPGIS) lisäävät osallistumisprosessin laatua. Lisäksi on tunnistettu, että näillä työkaluilla on potentiaali parantaa osallistumisen vaikuttavuutta. Tästä huolimatta, käytännössä ei ole vielä ilmennyt todisteita tämän potentiaalin realisoitumisesta vaikuttavuutena suunnitteluprosessin lopputulokseen. Tästä syystä päätimme hankkia syvempää ymmärrystä PPGIS-tiedon vaikutuksesta kaupunkisuunnittelussa.

Keräsimme aineiston haastattelemalla kaupunkisuunnittelijoita Suomen eri kunnista. Haastattelemamme suunnittelijat ovat hyödyntäneet Maptionnaire-nimistä PPGIS-työkalua jossakin suunnitteluprojektissa. Haastattelujen tuloksena tunnistimme suunnittelijoiden arvostaneen suuresti työkalulla kerättyä tietoa. Tämä on usein johtanut siihen, että osallistumisella on ollut konkreettista vaikutusta suunnitteluprosessissa. Lisäksi tunnistimme tutkimuksen pohjalta sellaisia tekijöitä, jotka heikentävät ja rajoittavat usein osallistumisen vaikuttavuutta. Näistä merkittävimmäksi osoittautui kerättävän tiedon soveltuvuus kyseiseen suunnitteluprosessiin ja erilaisiin reunaehtoihin. Tämän johdosta esitämme ratkaisuja asiaan, kuten tiedon systemaattinen arkistointi ja jakaminen suunnitteluorganisaatiossa ja osallisten parempi informointi koskien suunnitteluprosessin yksityiskohtia. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että PPGIS -työkalujen ansiosta osallisten panos on käsitelty ennemmin data-pohjaisena tietona kuin mielipiteinä.

Osallistiedon yhteisanalysoinnilla parempaa vaikuttavuutta?

Pilvi Nummi
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos
Tallinn University of Technology, FinEst Centre for Smart Cities

Eveliina Harsia
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos

Kaupunkisuunnittelun prosesseissa kertyvä osallisten tuottama informaatio (osallistieto) on usein monimuotoista ja hankalasti hyödynnettävää. Monimuotoinen digitaalinen aineisto voi koostua niin kyselyiden avulla kerätystä strukturoidusta datasta kuin vapaamuotoisesta osallisten tuottamasta aineistosta, kuten esimerkiksi erilaisissa työpajoissa tuotetuista aineistoista, kirjallisista mielipiteistä ja erilaisista verkossa ja sosiaalisessa mediassa jaetuista sisällöistä. Tällaisen monimuotoisen osallistiedon analysointiin ei ole toimivia ja tehokkaita välineitä. 

Monimuotoisen osallistiedon yksi haaste on kokonaiskuvan saaminen aineistosta. Kaupunkisuunnittelun prosesseissa ei riitä, että yksi henkilö tuntee aineiston ja tekee siitä johtopäätöksiä. Tarvitaan yhteistä tiedon muodostusta, jotta osallistieto voi vaikuttaa suunnittelun eri osa-alueisiin (esim. maankäyttö, liikenne, ympäristönsuojelu). 

Tässä esityksessä kysymme, miten suunnittelijat pystyvät muodostamaan yhteisen jaetun käsityksen osallistiedosta eli siitä, minkälaisia kokemuksia, huolia, tarpeita ja mielipiteitä osallisilla on suunnittelualueeseen tai -hankkeeseen liittyen. Esittelemme yhteisanalysointia tukevan analysointityöpajamenetelmän, jossa osallistietoon tutustutaan ja sitä analysoidaan yhteisesti suunnittelussa mukana olevien asiantuntijoiden kanssa. 

Olemme toteuttaneet vuonna 2022 neljä analysointityöpajaa kolmen eri kunnan kanssa todellisissa suunnitteluhankkeissa. Kokemustemme perusteella näyttää siltä, että yhteisanalysointi edistää osallistiedon hyödyntämistä. Konseptimme on saanut myönteistä palautetta suunnittelijoilta ja tilaisuudet on koettu erittäin hyödyllisiksi. Työpajojen avulla on voitu yhteisesti muodostaa kokonaiskuva käsillä olevasta aineistosta ja tunnistaa alustavia havaintoja, joiden perusteella jatkoanalysointia on voitu kohdistaa tarkempiin kysymyksiin. 

Yhteisanalysoinnin menetelmiä ja työkaluja on kuitenkin tarpeen kehittää. Työpajan valmistelu on aikaa vievää, koska nykyiset analyysityökalut eivät tehokkaalla tavalla tue monimuotoisen aineiston käsittelyä. Jatkossa analyysityöpaja voisi toimia keinona syventää osallistumista kuulemisesta yhteissuunnitteluun kutsumalla analysointityöpajaan mukaan kuntalaisia ja päätöksentekijöitä.

Tutkimustamme ovat rahoittaneet Euroopan komission H2020-projekti FinEst Twins (apurahanumero 856602) sekä ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki –hanke.