6. Affektit ja arjen tunteet kaupungeissa / Affects and everyday emotions in the city

Miten ihmiset elävät yhdessä moninaistuvissa kaupungeissa? Työryhmässä pohdimme, miten yhteiskunnalliset muutokset näkyvät kaupungeissa ja kaupunkilaisten arjessa nostattaen erilaisia tunteita. Toistaiseksi kaupunkeihin kiinnittyvä tunnetutkimus on keskittynyt pitkälti pelkoon, mutta elämää kaupungeissa on tarpeellista tutkia myös muiden affektien kautta.

Margaret Wetherellin (2012) mukaan affektit ja diskurssit kietoutuvat yhteen arjen käytännöissä ja vuorovaikutuksessa, joissa rakennetaan esimerkiksi erilaisia subjektipositioita tilanteisesti ja kontekstisidonnaisesti mutta samalla aina kulttuurisesti ymmärrettävällä tavalla. Ihmisten aistiperäinen tunnekokemus kaupunkitilasta yhdistettynä kulttuurisiin ajattelutapoihin luo strategioita, joilla kaupunkilaiset valitsevat, keitä ihmisiä ja mitä alueita he välttävät, millaisista tilanteista vetäytyvät ja mitä tai keitä he haluavat lähestyä. Näin muodostuu ymmärrys alueista ja ihmisistä, joilla on negatiivinen leima sekä niistä alueista ja ihmisistä, jotka vetävät puoleensa. Tunteet ovatkin keskeinen osa moninaisia tapoja ja strategioita, joilla ihmiset arjessaan navigoivat kaupunkitilaa.

Toisaalta tunteiden ”tahmeuden” tutkimus Sara Ahmedin (2004) tapaan avaa kiinnostavia tulokulmia muuttuviin kaupunkeihin. Ahmedilainen tulokulma kutsuu pohtimaan tapoja, joilla tunteiden välityksellä kaupungin sosiaalista tilaa järjestetään “meihin” ja “muihin”, ja kuinka valtasuhteet painavat muottinsa näihin luokitteluihin, sallien joillekin ihmisille suuremman oikeuden julkiseen tilaan kuin toisille. Arjen kohtaamisten nostattamien tunnereaktioiden ohella affektiivinen lähestymistapa auttaakin tunnistamaan sosiaalisia normeja ja niiden ilmentymistä kaupunkien arjessa ja kaupunkialueita koskevissa poliittisissa diskursseissa.

Toivomme työryhmään esityksiä, joissa tunteiden kirjoa pohditaan suhteessa yhteiselon kysymykseen. Kaupunkitutkimuksessa kohtaamisten merkitystä yhdessä elämiselle ja keskinäisen ymmärryksen muodostukselle on tutkittu runsaasti. Mutta mitä tapahtuu, jos kohtaamiset tuottavatkin ”vääränlaisen” tunteen suhteessa intentioon? Millaisia affektiivisia kytköksiä muodostuu immateriaalisten, mutta materiaalisia vaikutuksia synnyttävien, elementtien kautta? Miten nämä auttavat selittämään kasvavien ja moninaistuvien erojen keskellä elämistä?

Olemme erityisen kiinnostuneita ristiriitaisista tunnekokemuksista ja tunteista, joita yhteiselo ja kaupunkien arki pitävät sisällään. Mahdollisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• miten tunteet liikuttavat ihmisiä toisiaan kohti tai toisistaan poispäin kaupungeissa?
• mitä ovat arjen tunteet kaupungeissa ja mikä merkitys niillä on yhteiselon ymmärtämisessä?
• miten laajat yhteiskunnalliset muutokset sekä niiden paikalliset ja koetut ilmentymät koetaan?
• miten tunteet jäsentävät ja järjestävät kaupunkitilaa sekä ihmisten sosiaalisia suhteita kaupungeissa?

Toivomme monitieteisiä tai -menetelmäisiä pohdintoja sekä monipaikkaiseen tutkimukseen perustuvia esityksiä. Kannustamme esittäjiä asettamaan keskiöön kaupunkeihin liittyvät ja kaupunkilaisten arkea muovaavat moninaiset muutokset sekä näihin muutoksiin liittyvät intersektionaaliset ja moniääniset kokemukset, näkemykset ja reaktiot. Empiiristen esitysten ohella toivotamme tervetulleiksi kaupunkien ja affektiivisuuden risteämiä käsittelevät teoreettiset tai käsitteelliset esitykset sekä menetelmälliset reflektiot. Myös taideperustaiset esitykset ovat mahdollisia.

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

*****

How do people live together in diversifying cities? This session focuses on how societal changes manifest in cities and in people’s everyday lives bringing about various affective responses and reactions. Discussions on affects in cities have largely focused on geographies of fear, but we invite reflections also on other affects and on everyday emotions and their relevance for coexistence.

The relevance of affects in cities can be approached through a microscale perspective, with a focus on everyday interactions and practices, or from a macroscale perspective examining, how emotions organise people’s relations and discourses socially. Reflecting the microlevel approach, Margaret Wetherell (2012) posits that affects and discourses intertwine in everyday practices and interactions, where subject positions are situationally and contextually, and yet culturally understandably, constructed. Together embodied experiences and cultural ways of thinking create strategies of avoidance and encountering both as regards people and places. Thus, affects play a central role in the spatial tactics and navigation strategies applied in the everyday.

Representing the macrolevel approach, Sara Ahmed’s (2004) work on sticky feelings opens highly relevant and interesting insights into changing cities and their everyday realities. Ahmedian understanding of emotions pays attention to the organisation of the space of the social into “us” and “others”, and how power relations impact these categorizations undermining everyone’s equal right to the city. Hence, affective approach to coexistence in cities enables critical engagement with social norms and their operation both in the everyday and in political discourses on urban neighbourhoods.

We invite presentations that explore the variety of affects in the light of the question on coexistence in the city. In urban research the significance of encounters for the living-together has been extensively studied. But what happens, if encounters arise a “wrong” kind of feeling, causing affective alienation rather than respect or understanding? How do people create affective connections through various immaterial strategies that are difficult to discern, but that bear consequences for coexistence? How do political discourses on the city organise for instance fear and solidarity, togetherness and separation?

We are interested in controversial and multifarious affects that characterise people’s lives in changing cities. Possible topics for the presentations include, but are not limited to:

• how emotions move people towards one another and away from one another in the city
• what everyday emotions are and what their role is for urban coexistence
• how people affectively experience and make sense of societal changes and their local and mundane effects
• how affects organise urban space and people’s social relations in the city

We hope to receive proposals that adopt an interdisciplinary or multimethod approach, or that draw on multisited empirical material. We encourage contributors to focalise the topic of social change in their presentations and explore its affective dimensions from an intersectional or multivocal perspective. In addition to empirical analyses, we welcome theoretical and conceptual contributions that address the intersections between the urban space and affects, social change and everyday emotions. Arts-based presentations and artistic interventions are also encouraged.

Session languages: English and Finnish

---

Esitykset

---

---