Päästöjen vähentäminen on organisoitu Suomessa maakunnittain ja kunnittain sekä yritysten päästökauppojen kautta. Suomen ympäristökeskus eli Syke koordinoi päästöjen laskentaa ja päästötavoitteiden saavuttamista. EU:n Life-ohjelmasta rahoitetun Canemure -hankkeen tavoitteena on vähentää rakennusten ja liikkumisen päästöjä. Kuntien päästöjä lasketaan ns. piipun päästä. Esimerkiksi Helsingin päästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 2638 kt CO2e/y, josta lämmityksen osuus oli 1641 kt (62 %), liikenne 566 kt (21 %), sähkön kulutus 343 kt (13 %) ja muut 88 kt (3 %). Pääpaino Helsingin päästöjen vähentämisessä on rakennusten ja liikenteen päästöjen vähentämisessä.
Suomen ympäristökeskus julkisti tammikuussa 2023 Suomen kuntien kulutuksesta aiheutuvat päästöt ensimmäistä kertaa. Kotitalouksissa syntyy n. 83 % kulutuksen päästöistä. Helsingin kotitalouksien päästöt olivat 8,9 tonnia per asukas. Kotitalouksien kulutuksen päästöt koostuvat asumisesta 2,3 t (26 %), liikkumisesta 2,0 t (22 %), ruuasta 1,8 t (20 %), tavaroista 1,4 t (16 %) ja palveluista 1,4 t (16 %).
Helsingin tavoitteena on, että maalämmön osuus lämmityksessä olisi 15 % vuoteen 2030 mennessä. Kokemuksista on havaittu, että varsin hyvään tasoon rakennusten päästöjen vähentämisessä päästään ottamalla käyttöön maalämpö, lämmön talteenotto ja aurinkopaneelit.
Päästöjen vähentämisessä vaikuttaa kaksi hyvin erilaista lähestymistapaa: päästöjen vähentämisessä sovelletaan ns. top down -ajattelua tai bottom up-mallia. Top down -ajattelu perustuu kaupunkien omiin organisaatioihin. Bottom up ajattelussa tukeudutaan kansalaisyhteiskuntaan ja paikalliseen organisoitumiseen ja viestintään. Ilmastomuutoksen torjuntaan liittyvässä viestinnässä yleensä todetaan, että ”ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kaikkia”. Tarkasteltavaksi näkökulmaksi tulisi myös ottaa asukkaiden ilmastotietoisuuden ja -vastuullisuuden vaihtelu alueittain.
Canemure Lauttasaari-Maunula -hankkeessa on selvitetty Helsingin Lauttasaaressa ja Maunulassa rakennusten ja asumisen sekä liikkumisen päästöjen vähentämistä kaupunginosatasolla. Tavoitteena on ollut ymmärtää ja havainnollistaa päästöjen vähentymistä paikallistasolla, jossa päästöjen vähentämisen ideat leviävät tehokkaasti hyödyntäen alueiden omia medioita tiedon levittämisessä. Rakennusten päästöjen laskeminen ja vieminen digitaaliselle kartalle sekä päästöjen vertailu pelillistää päästövähennystoiminnan kansalais- ja taloyhtiötasolla sekä kiihdyttää siten päästöjen vähentymistä.
Myös pankit ja kaupan keskusliikkeet ovat tulleet mukaan päästövähennystoimintaan ja tarjoavat asiakkailleen tietoa kulutusvalintojen päästövaikutuksista yksilötasolla.
Työryhmän tavoitteena on koota kokemuksia ja tutkimustietoa kaupunkien ja kansalaisyhteiskunnan välisessä yhteistyössä syntyvästä päästövähennystoiminnasta sekä tavoista laskea, mitata ja havainnollistaa päästöjen vähentymistä kokonaista kaupunkia pienemmillä alue- tai kaupunginosatasoilla.
Puheenjohtajat
Hannu Kurki
Canemure Lauttasaari-Maunula -hanke
hannukurki@hotmail.com
Eino Rantala
Ekosto Oy
eino.rantala@ekosto.fi
Esitykset
Aika: Perjantai 24.5.2024 klo 14.45-16.15
Sijainti: Tieteiden talo, sali 505
ESITYKSET
1. Sameli Sivonen: Kohti tiivistä ja vehreää kaupunkia – Autoliikenteen vähenemisen vaikutukset Helsingin kaupunkirakenteen tiivistymiseen ja katutilaan
2. Eero Puurunen: Asemakaavaa vastaavien hankkeiden ilmastovaikutusten arviointi
3. Otso Valta: Hiilipäästöjen visualisointi ja pelillistäminen
4. Eero Ahonala: Asukasyhteisö Lauttasaari – asukkaiden potentiaali päästöjen vähentämisessä
5. Hannu Kurki: Kaupunginosien päästöjen vähentämisen pelillistäminen
1. Kohti tiivistä ja vehreää kaupunkia – Autoliikenteen vähenemisen vaikutukset Helsingin kaupunkirakenteen tiivistymiseen ja katutilaan
ESIINTYJÄ
Sameli Sivonen, Sitowise
Autoliikenteen määrän merkittävä vähentäminen on Helsingissä välttämätöntä, jotta liikennettä koskeviin päästötavoitteisiin voidaan päästä Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa tiiviimmän kaupunkirakenteen, pienempimittakaavaisen mitoituksen katutiloja suunnitellessa sekä rakennetun ympäristön viherryttämistä.
Autoliikenteen keskeinen rooli liikennejärjestelmässä on vaikuttanut merkittävästi kaupunkien hajautumiseen, suurempaan maa-alan käyttöön ja sitä kautta ympäristökuormituksen kasvamiseen. Kun autoliikenteen rooli pienenee, mahdollistaa se maankäytöltään tiiviimmän ja pienimuotoisemman kaupunkirakenteen suunnittelun katutiloista ja kortteleiden tilankäytöstä aina kaupunkirakenteen tasolle. Kasvava kaupunki kamppailee jatkuvasti tilan löytämiseksi uudisrakentamiselle ja kaupunkirakenteen tiivistämiselle. Paljon tilaa vievän liikennemuodon käytön vähentyessä tilaa vapautuu merkittävästi muuhun toimintaan, kuten asuntorakentamiseen tai kasvillisuuden lisäämiseen. Tämä vähentää esimerkiksi painetta rakentaa viheralueille, mikä auttaa vastaamaan ekologisesti kestävämmän kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin. Instituutiot, kuten Euroopan unioni, pyrkivät parhaillaan ohjaamaan kaupunkeja lisäämään viherpinta-alaa. Kun kaupungit ovat toipumassa 1900-luvun autokaupunkien ajasta, syntyy tästä otollinen mahdollisuus myös viherryttää olemassa olevaa kaupunkia. Tämä tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista niin hulevesien kuin helteidenkin hallitsemiseksi, kun vettä läpäisemätön maanpinta vähenee ja kasvillisuus lisääntyy.
Diplomityössä käydään läpi tutkimuskirjallisuuden, asiantuntijahaastattelujen, kansainvälisten esimerkkien ja Helsinkiin sijoittuvien esimerkkisuunnitelmien kautta autoliikenteen vaikutuksia kaupunkisuunnitteluun sekä sitä, miten autoliikenteen vähentyessä vaikutukset muuttuvat ja aiemmin liikenteen käytössä olevaa tilaa voidaan käyttää uudelleen. Tarkastelua on tehty kolmella tasolla: miten liikennemäärien tarvitseman tilan vähentyminen mahdollistaa kokonaisten uusien kaupunginosien suunnittelun, kun moottoritiemäisiä väyliä voidaan muuttaa katumaisemmaksi ympäristöksi ja paljon tilaa vieviä liittymärakenteita purkaa, miten pysäköintipaikkojen tarpeen vähentyessä ja uudelleenjärjestelyn kautta maa-alaa vapautuu merkittävästi esimerkiksi täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi esikaupunkialueilla sekä miten katutilaa voidaan muuttaa paremmin kadun sosiaalisia toimintoja, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta tukevaksi.
2020-luvun alussa aiemmin autoliikenteen käytössä olleen tilan muuttaminen muuhun käyttöön on nouseva trendi kaupungeissa ympäri maailman. Työn tulokset avaavat kiinnostavia näkökulmia siitä, mitä ilmastotavoitteiden mukainen autoliikenteen vähentäminen mahdollistaa Helsingissä. Tämä tuo uusia vaihtoehtoja tarvittavan asuntorakentamisen sijoittamiseksi kasvavassa kaupungissa ja mahdollistaa näin kaupungin kestävän kasvun viheralueita säästäen.
2. Asemakaavaa vastaavien hankkeiden ilmastovaikutusten arviointi
ESIINTYJÄ
Eero Puurunen, Sitowise
Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla tapahtuva täydennysrakentaminen herättää paljon keskustelua ja voimakkaita tunteita. Sijoitetaanpa rakentaminen minne vain, on muutos käytännössä aina jonkun osapuolen näkökulmasta haitallista.
Täydennysrakentamiseen liittyvissä keskusteluissa väännetään peistä muun muassa siitä, millainen kehitys on ilmaston kannalta toivottavampaa. Viime aikojen keskeisistä teemoista mainittakoon rakennusten purkamiseen ja metsiköiden raivaamiseen liittyvät vaikutukset. Argumentteja hankkeiden puolesta ja vastaan esitetään usein epämääräisin perustein. Erityisesti erityyppisten hankkeiden yhteismitallinen vertaaminen on ollut viime aikoihin asti erittäin haastavaa.
Sitowise on kehittänyt 15 kehityskumppanikunnan kanssa Planect-nimisen (aikaisemmalta nimeltään AVA), selainpohjaisen ohjelmiston, jonka avulla asemakaavan kokoisten aluehankkeiden ilmastovaikutukset voidaan arvioida nopeasti ja tarkasti – ilman elinkaarilaskennan erityisosaamista. Nykyisellään ennen kaikkea kaavoittajien työkaluksi suunnattu Planect mittaa kaikkia kaavoituksen kannalta keskeisiä alueen elinkaaren ilmastovaikutuksia: rakentamisen (rakennukset, tontit ja yleiset alueet), liikenteen, energian ja viheralueiden hiilivarastojen muutoksen vaikutuksia.
Kevään 2024 aikana Planectilla on arvioitu jo kymmenien asemakaavojen ilmastovaikutuksia eri puolilla Suomea. Monilla kunnilla on jo tähtäimessä kaikkien asemakaavojen yksityiskohtainen ilmastovaikutusten arvioiminen. Kerron tässä esityksessä Planectin toimintaperiaatteista ja esitän näkemyksiä siitä, miten kaavahankkeiden yksityiskohtainen ilmastovaikutusten arviointi edistää erilaisista hankkeista käytävää keskustelua.
3. Hiilipäästöjen visualisointi ja pelillistäminen
ESIINTYJÄ
Otso Valta, Avoin ry.
Käsittelen Avoin Ry:n suunnittelemaa innovatiivista digitaalista projektia, joka keskittyy rakennusten energialuokitusten ja hiilipäästöjen visualisointiin pelillistämisen ja avoimen datan avulla, keskittyen alkuvaiheessa Helsingin kaupunkiin. Projektin tavoitteena on tehdä rakennusten energiatehokkuudesta ja hiilipäästöistä helpommin ymmärrettäviä ja saavutettavia tiedonjakelun kautta, käyttäen hyväksi avointa lähdekoodia ja pelielementtejä, jotka innostavat käyttäjiä oppimaan ja tekemään parempia päätöksiä.
Projekti hyödyntää Helsingin kaupungin tarjoamaa avointa rakennustietoa sekä kehittyneitä energiamallinnusmenetelmiä. Näiden tietojen visualisointiin on kehitetty karttapohjainen työkalu, joka näyttää rakennusten arvioidut energialuokitukset ja hiilipäästöt interaktiivisesti. Kartta mahdollistaa erilaisten rakennusten vertailun niiden energiatehokkuuden ja hiilipäästöjen osalta, tarjoten arvokasta tietoa niin kaupunkisuunnittelijoille, rakennusalan ammattilaisille kuin tavallisille kansalaisillekin.
Tiivistelmän lopuksi korostetaan keskustelun merkitystä projektin kehittymisen kannalta. Osallistujien palautteen ja näkemysten kerääminen on olennainen osa projektin jatkokehitystä. Keskustelu tarjoaa mahdollisuuden syventää ymmärrystä projektin vaikutuksista, mahdollisista haasteista ja parannuskohteista sekä edistää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.
Projektin esittely ja sitä seuraava keskustelu antavat kattavan kuvan tästä ainutlaatuisesta lähestymistavasta rakennusten energiatehokkuuden ja hiilipäästöjen hallintaan, korostaen avoimen datan ja pelillistämisen potentiaalia ympäristötietoisuuden ja kestävien toimintatapojen edistämisessä.
4. Asukasyhteisö Lauttasaari – asukkaiden potentiaali päästöjen vähentämisessä
ESIINTYJÄ
Eero Ahonala, Lauttasaari-Seura ry
Lauttasaari-Seura ry päätti tammikuussa 2021 perustaa ilmastotyöryhmän. Tavoitteeksi asetettiin Hiilineutraali Lauttasaari 2030. Tarkastelen mennyttä lähes neljää tulosten mutta myös yhteisöllisyyden näkökulmasta.
Muutoksen ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin yhteistyötä syksystä 2020 lähtien OmaStadi-ideahaussa muun muassa Maunulan kanssa. Hiilineutraalit kaupunginosat -idean työstämisvaiheessa tutustuttiin Avoin ry:n toimijoihin. OmaStadi-äänestys lokakuussa 2021 ei tuottanut hankkeelle riittävästi ääniä, jotta se olisi toteutettu.
Rinnakkaisessa toisessa vaiheessa Lauttasaaressa haettiin yhteistyökumppaneita ja järjestettiin tilaisuuksia. Lauttasaari-Seuran Lauttasaari-lehti toimi pääviestintäkanavana. Tätä kautta kehittäjäverkosto kasvoi Lauttasaaren sisällä ja luotiin yhteyksiä muun muassa taloyhtiöihin ja isännöitsijätoimistoihin sekä Lauttasaaressa toimiviin yrityksiin ja kouluihin.
Kolmannessa vaiheessa käynnistyi Canemure Lauttasaari-Maunula -hankkeen valmistelu kesäkuussa 2022. Hanke käynnistyi varsinaisesti huhtikuussa 2023 ja se päättyy kesään 2024 mennessä.
Osatavoitteena on ollut päästä vuorovaikutuksen Helsingin kaupungin ja tutkijoiden kanssa. Tässä ei ole onnistuttu. Helsingin kaupungin osalta tätä selittää Top-Down lähestymistapa, jonka juuret ovat vuoden 2021-2025 kaupunkistrategian päästötavoitteen aikaistamisessa (2035/2030). Tällöin myös Helsinki luopui Ilmastovahti-työkalustaan.
Canemure Lauttasaari-Maunula -hanke nosti Lauttasaaren statusta yhteistyökumppanina, mutta näkyviä tuloksia yhteistyöstä saadaan vielä odottaa. Merkittävät asiantuntijatahot ja kumppanit ovat tukeneet Lauttasaaren ilmastotyöryhmän toimintaa.
Ilmastohanke on myös synnyttänyt innostuksen ilmapiirin, jonka seurauksena seuraan on perustettu uusia työryhmiä sekä Lauttasaaren musiikkijuhlat.
Virkamiesten ja tutkijoiden kanssa on välttämätöntä käynnistää keskustelua siitä, miten asukkaiden toimintapotentiaalia hyödynnetään ilmastomuutoksen torjunnassa. Tämä on välttämätöntä tasavertaisen keskustelun synnyttämiseksi sekä asukkaiden edustaman potentiaalin mobilisoimiseksi. Tarvitaan asukkaiden näkemyksiä heidän toiveistaan, kyvykkyyksistään ja kokemuksistaan yhteistyöstä viranomaisten kanssa.
5. Kaupunginosien päästöjen vähentämisen pelillistäminen
ESIINTYJÄ
Hannu Kurki, Camure Lauttasaari-Maunula -hanke, hannukurki@hotmail.com
Päästöjen vähentämisen organisointi Suomessa tuli demonstroitua Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Canemure-ohjelmassa: Syke, maakunnat ja kunnat. Osalla kunnista oli EU:n Life-ohjelman kautta rahoitettuja innovatiivisia kehittämishankkeita. EU:n rahoitus oli 50 % ja kunnan osuus 50 %.
Lauttasaari pääsi mukaan erään Suomen kunnan (9800 asukasta) vetäydyttyä ohjelmasta ja Syken kehotettua Lauttasaarta tekemään projektisuunnitelman EU-rahoitukseen. Canemure Lauttasaari-Maunula -hanke oli rasite Lauttasaari-Seuralle, koska omarahoituksen (50 %) kokoaminen on yhdistykselle vaikeaa. Lauttasaari (25000 asukasta) ja Maunula (7500 asukasta) olivat Canemuren ainoat kaupunginosat.
Peruskysymys lienee, miten päästöjen vähentämistä voidaan Suomessa nopeuttaa? Muutos etenee kolmen eri prosessin kautta: 1) teknillisten innovaatioiden kehittäminen, 2) päästöjä vähentävien innovaatioiden käyttöönotto ja leviäminen ja 3) päästöjen laskennan tarkentuminen ja tulosten havainnollistaminen. Nämä kolme prosessia kiihdyttävät toisiansa. Innovaatioiden leviämistä on Maunulassa aiemmin seurattu laajakaistayhteyksien leviämisessä ja hissien rakentamisessa vanhoihin kerrostaloihin.
Kaupunginosataso on muutoksessa kiinnostava. Jokaisella alueella on identiteetti ja omat uskomuksensa kehittämisestä. Vahvan identiteetin avulla on mahdollista mobilisoida henkilöresursseja alueen kehittämiseen sekä kommunikaatio- ja vuorovaikutusapparaattien ylläpitoon. Alueita voidaan verrata tässä suhteessa samoin kuin luovuudessa toisiinsa.
Alueen kommunikaatio- ja vuorovaikutusapparaatti palvelee monia tarkoituksia kuten ympäristön kehittämistä ja kaavavaikuttamista, kulttuuritoimintaa mutta myös päästöjen vähentämistä.
Päästöjen vähentämistä Maunulassa on havainnollistettu kartalla pelinä, jossa karttaan tulee merkintä, kun taloyhtiöön on hankittu maalämpö tai aurinkopaneelit. Täppien määrä kartalla kasvaa joka vuosi. Tehokkaampi tapa havainnollistaa taloyhtiöiden päästöjen vähentymistä olisi esittää päästöt lukuina kartalla tai ranking-listana, jossa sijoitus muuttuu vuosittain tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Ranking-malli on kiinnostava siksi, että siihen eivät vaikuta erilaiset talvet. Pelillistä helpottaa se, että merkittävä osa tarvittavasta taloyhtiöiden tiedosta on jo avointa dataa.