Vuoden kaupunkikirjoitukseksi 2024 on valittu Arja Turusen kirjoitus Lähiösuunnittelu sukupuolten tasa-arvon esteenä? – Yhdistys 9 ja vaatimukset asumisen uudistamisesta 1960-luvulla. Kirjoitus on ilmestynyt Historiallisen Aikakausikirjan numerossa 121:4 (2023).
Vuoden kaupunkikirjoitus tarkastelee sukupuolten tasa-arvoa ajavan Yhdistys 9:n historiallista toimintaa lähiösuunnittelun näkökulmasta. Vuoden kaupunkikirjoitus on helppolukuinen ja lähestyttävä, ja saa lukijan oivaltamaan, kuinka osallistavaa kaupunkisuunnittelu on ollut myös aiemmin; asukkaiden ja kansalaisten näkemykset ja mielipiteet on kuultu tai jätetty kuulematta myös vuosikymmeniä sitten.
Kaupunkitutkimuksen näkökulmasta tasa-arvotulokulma on tuore ja virkistävä. Sukupuoli ja tasa-arvon tavoittelu tuovat uuden näkökulman yhdyskuntasuunnittelun historiaan ja siihen vaikuttaneisiin ideologioihin sekä lähiöiden arkeen.
Vaikka tutkimus on pohjimmiltaan historiallinen, on aihe tuotu keskusteluiden avulla tähän päivään. Artikkeli esittelee myös konkreettisia suunnitteluratkaisuja, jotka edesauttavat kaupunkitutkimuksen ja kaupunkisuunnittelun välisen sillan rakentamisessa. Lähteitä on niin ikään käytetty monipuolisesti ja myös asuntopolitiikan näkökulma on sisällytetty aiheeseen pureutuvalla lähdeanalyysilla.
Vuoden kaupunkikirjoitus muodostaa hyvin arvokkaan lisän kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun alalle.
Vuoden kaupunkikirjoitus -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomenkieliselle kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvalle tieteelliselle artikkelille. Palkinnon myöntämisen edellytyksenä on, että artikkeli on aihevalinnaltaan, näkökulmaltaan ja tutkimusotteeltaan itsenäinen, kiinnostava ja korkeatasoinen. Se tuo uutta kaupunkitutkimuksen monitieteiselle kentälle ja on ajankohtainen. Arvioinnissa huomioidaan myös huolellinen ja selkeä ilmaisu, jonka kautta tekstit avautuvat laajalle lukijakunnalle.
Artikkeli on luettavissa: Historiallinen aikakauskirja
Blogiteksti palkitun artikkelin pohjalta: Blogiteksti
Perinteikästä ja arvostettua kaupunkikirjoituspalkintoa on jaettu vuodesta 2005 lähtien. Raati valitsi vuoden 2024 palkinnon kolmestatoista tiedelehtien esivalitsemasta artikkelista. Palkintoraadin jäseninä toimivat tutkijatohtori Pilvi Nummi (Aalto-yliopisto), yliopistonlehtori Silja Laine (Turun yliopisto), informaatiopäällikkö Joona Packalén (HSL), erikoisasiantuntija Lauri Jääskeläinen (YM), dosentti Eerika Koskinen-Koivisto (Jyväskylän yliopisto) ja tohtorikoulutettava Lassi Tähtinen (Aalto-yliopisto). Raadin puheenjohtajana toimi Jamie Donovan (RYTS). Palkinnon voittaja julkistettiin 23.5.2024 Kaupunkitutkimuksen päivillä.
Yhdyskuntasuunnittelun seura, Suomen kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun Ympäristön Tutkimuksen Seura palkitsevat vuosittain parhaan kaupunkitutkimusaiheisen kirjoituksen edellisenä vuonna julkaistuista kotimaisista tieteellisistä artikkeleista. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa kaupunkitutkijoita työskentelemään kotimaisilla kielillä ja suomalaisia tiedejulkaisijoita julkaisemaan kaupunkiaiheisia kirjoituksia.
Aiempina vuosina palkitut kirjoitukset
2023: Sanna Ala-Mantila, Tuuli Hirvilammi, Sanna Jokela, Markus Laine ja Mikko Weckroth. Kaupunkien rooli kestävyysmurroksessa: planetaarisen kaupungistumisen ja kaupunkien aineenvaihdunnan näkökulmat. Terra 4/2022 (vol. 134)
2022: Jouhki, Essi & Moll, Vera. Leikin paikat. Yhdyskuntasuunnittelu 59:1 (2021)
2021: Sutela, Elina, Ruoppila, Sampo, Rasinkangas, Jarkko & Jutta Juvenius. Kohtuuhintaisen asumisen hajanainen kokonaisuus. Yhdyskuntasuunnittelu 58:1 (2020).
2020: Kortelainen, Jamo & Albrecht, Moritz. Tehdaskaupungin uusiutuminen: Äänekosken biotuotetehdas ja yhdyskunnan muutos. Terra 131:3 (2019)
2019: Van Aerschot, Lina & Salminen, Jarkko. Hyvä, paha lähiö: nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma. Sosiologia-lehti 3/2018
2018: Faehnle, Maija & Mäenpää, Pasi. Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/2017.
2017: Vallius, Antti. Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa. Terra 128:3 (2016).
2016: Wallin, Sirkku. Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa, kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue & ympäristö 44:1 (2015).
2015: Eranti, Veikko. Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta. Sosiologia 51:1 (2014).
2014: Kaakinen, Inka. Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2 (2013).
2013: Verkasalo, Aino. Amatöörien elinympäristötaide lähiöissä. Alue ja Ympäristö 41:1 (2012). 2012: Jokinen, Ari & Viljanen, Ville & Willman, Krista. Kaupunkiluonto käsin tehtynä: Pispalan ryytimaa ja tiheän paikan synty. Alue ja Ympäristö 40:2
(2011). 2011: Lapintie, Kimmo. Intohimon hämärä kohde. Mitä asukas haluaa? Yhdyskuntasuunnittelu 48:2 (2010).
2010: Bäcklund, Pia & Mäntysalo, Raine. Yhdyskuntasuunnittelun teorioiden kehitys ja asukkaiden osallistumisen tarkoitus. Terra 121:1 (2009).
2009: Männistö-Funk, Tiina. Säveltulva kaupungissa – Gramofonimusiikki uudenlaisena kaupungin äänenä ja makukysymyksenä Helsingissä 1929. Ennen & Nyt 3–4/2008. [Tiedote]
2008: Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo. Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2 (2007).
2007: Aaltonen, Aleksi. Rakennushanke moniaineksisena prosessina – esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen ja Merenkulkulaitoksen yhteisen toimitalon vaiheet. Yhdyskuntasuunittelu 44: 2 (2006). 2006: Vuolteenaho, Jani & Ainiala, Terhi. Urbaanin paikannimistön haasteita. Kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin metropolialueella. Alue ja Ympäristö 34:1 (2005).
2005: Peltonen, Lasse. NIMBY-kiistojen asukaskeskeiset ja kontekstuaaliset selitykset. Alue ja Ympäristö 33:2 (2004).