16. Blogien uusi tuleminen? Digitaaliset alustat asiantuntijatiedon tuottamisen ja jakamisen kanavina ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Kaupunkisuunnittelusta on kirjoitettu digitaalisilla alustoilla niin kauan kuin niitä on ollut saatavilla, mutta asiantuntijoiden omaehtoisen sisällöntuotannon roolia kaupunkisuunnittelussa ei ole systemaattisesti tutkittu. Tämä työryhmä avaa keskustelun siitä, mikä on ollut, on ja tulee olemaan sosiaalisen median ja digitaalisten alustojen rooli kaupunkisuunnitteluun liittyvien tarinoiden ja tiedon jakamisessa ja käyttämisessä.

Yksi varhaisimmista sosiaalisen median muodoista, blogi syntyi 1990-luvulla, kun sisällön tuottaminen Internetiin yleistyi ja yhä useammilla alkoi olla pääsy verkkoon. Blogialustoilla oli alusta alkaen myös vuorovaikutusta: blogit keskustelivat keskenään linkittämällä muiden kirjoituksiin ja kommentoimalla niitä. Näin blogit muodostivat keskusteluympäristön, blogosfäärin, jossa ei kilpailla keskenään vaan jaetaan ja jalostetaan tietoa vuorovaikutteisesti. Ennen pitkää perinteiset blogit vaikuttivat jäävän nopeamman someviestinnän, kun esim. Twitter (nyk. X) yleistyi asiantuntijaviestinnässä.

Asiantuntijoiden sisällöntuotannolle voidaan tunnistaa erilaisia motiiveja ja lähtökohtia, joita ovat esimerkiksi:

● Poliittinen vaikuttaminen;

● Asiantuntijuudesta viestiminen ja osaamisen osoittaminen;

● Henkilökohtaisen asiantuntijaprofiilin rakentaminen;

● Oman ajattelun jäsentäminen ja kehittäminen;

● Tiedeviestintä ja tieteellisen tiedon popularisointi;

● Kaupunkiaktivismi

Viime aikoina epäasiallinen käytös ja trollaaminen somessa on lisääntynyt. Suosituimpien some-alustojen taustaorganisaatioiden monopolisoituminen ja niiden edustama arvomaailma horjuttaa mm. Instagramin, Facebookin ja X:n asemaa. Esimerkiksi faktantarkistuksen rajoittaminen vähentää alustoilla jaettavan tiedon uskottavuutta ja heikentää edelleen keskustelun ja vuorovaikutuksen laatua. Siten sosiaalisen median kielteiset puolet ovat muuttaneet myös asiantuntijoiden suhdetta verkkoviestintään ja siinä aktiivisesti mukana olemiseen. On tarpeen kysyä, miten verkossa tapahtuva vuorovaikutus (ja sen mahdollinen väheneminen) vaikuttavat siihen, miten ja ketkä kaupunkisuunnittelusta digitaalisilla alustoilla kirjoittavat/puhuvat.

Työryhmä toteutetaan vuorovaikutteisena ja keskustelevana työpajana. Työpaja aloitetaan jakautumalla pienryhmiin (4–6 kpl). Pienryhmäkeskustelujen jälkeen jatkamme paneelikeskustelulla, joka kootaan pienryhmien osanottajista. Kutsumme työryhmään kaupunkisuunnittelusta ajatuksia ja tietoa jollain digitaalisella alustalla (esim. blogi, youtube, podcast) jakavia sekä alustojen lukijoita, kuuntelijoita ja katsojia. Olemme kiinnostuneita myös heistä, jotka ovat aiemmin tuottaneet kaupunki- tai suunnitteluaiheista sisältöä jollakin digitaalisella alustalla, mutta sittemmin lopettaneet.

Työpajassa kysymme mikä motivoi sisällön tuottamiseen ja tiedon jakamiseen? Miten digitaalisten alustojen tarjoamaa tietoa käytetään tai hyödynnetään suunnittelussa tai muussa kaupunkikehittämisen liittyvässä työssä? Miten sisällön tuottaminen tai ylläpitäminen muuttuu? Mikä on digitaalisten alustojen tulevaisuus ja mihin tarpeeseen niillä vastataan?

Työryhmän jäsenet ovat kaupunkisuunnitteluun liittyvän vuorovaikutuksen ja yhteiskehittämisen asiantuntijoita ja tutkijoita, ja ylläpitävät osallistuminen.fi-blogia. Työryhmän tuloksena tullaan kirjoittamaan blogikirjoitus.

Työryhmään ei voi lähettää esitelmiä, mutta pyydämme osallistujia ennakkoilmoittautumaan puheenjohtajille.