14. Tyhjenevien toimistojen tulevaisuuskuvat

Fyysisten tilojen rooli on murroksessa. Teknologiset ja digitaaliset ratkaisut ovat laajentaneet alueita, joilta yritykset voivat saada asiakkaita ja työntekijöitä toimitiloihinsa. Toisaalta digitalisaation vaikutukset näkyvät kaupungeissa myös työ- ja kaupallisten tilojen kasvaneena vajaakäyttönä. Tästä ilmiöstä onkin maalailtu uutisotsikoita erityisesti kaupan alalla kivijalkamyymälöiden kuolemalla ja nettikaupan kasvulla. Lisäksi on raportoitu, että vuoden 2024 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yli 661 000 neliömetriä tyhjää toimistotilaa Helsinki Research Forumin mukaan. Etätyöt ovat vallanneet asuintilat, ja toimistoja pyritään suunnittelemaan tiimien kotipesiksi. Toisaalta tutkimusten mukaan työntekijät kokevat tilallista epätasa-arvoa sekä työnantajan tuen puutetta etätyössä.

Digitaalisen siirtymän kanssa samanaikaisesti tapahtuva vihreä siirtymä viittaa muutokseen kohti ympäristöllisesti kestävää yhteiskuntaa. Kaksoissiirtymä korostaa digitaalisten ja vihreiden muutosten vuorovaikutusta. Esimerkiksi yritykset voivat pienentää toimistotilojaan käyttöasteen vähentyessä ja siten investoida digitaalisiin ja vihreisiin innovaatioihin säästyneillä toimitilakustannuksillaan. Kaupunkien näkökulmasta ratkaisematta jää mitä tyhjenevällä tilalle tapahtuu, kun tilantarve ei ole yhtä suuri kuin suunnitteluvaiheessa.

Yhteiskunnan laajojen muutosten merkityksen tunnistamisesta huolimatta rakennettu ympäristö ei ole tulevaisuusorientoitunut. Fyysisten tilojen muuttuvaa roolia ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksia tulisi tutkia ennakkoluulottomasti ja kauaskatseisesti ottaen huomioon muutosvoimat. Tämän työpajan tavoitteena on ravistella käsityksiämme fyysistä tiloista virtuaalisuuden aikakaudella ja pohtia, miten fyysiset ja virtuaaliset tilat voivat toimia yhdessä kestävällä tavalla. Tarinoihin tyhjenevistä liikekeskuksista tai toimistotaloista ei tule tyytyä, vaan pyrkiä ymmärtämään tilojen erilaisia rooleja tulevaisuudessa.

Työpajassa tutkitaan osallistujien kanssa, miten fyysiset ja virtuaaliset ympäristöt sekä niiden yhdistelmät eli hybriditilat toimisivat myös 10 vuoden päästä ja vielä vuoden 2035 jälkeenkin. Metodologisesti työpajan inspiraationa toimii tulevaisuudentutkimuksesta tuttu työpajamenetelmä tulevaisuusklinikka (Futures Clinique). Osallistujat kartoittavat fyysisten ja virtuaalisten ympäristöjen suoria ja epäsuoria vaikutuksia käyttämällä tulevaisuuspyörää (Futures Wheel). T-winning Spaces 2035 -tutkimusprojektissa muodostetut tulevaisuuskuvat toimivat työpajan provokaationa ja keskustelun lähtökohtina. Tulevaisuusorientoitunut lähestymistapa auttaa tunnistamaan esteitä ja kannustimia kohti innovatiivisia, kaupunkikuvaa elävöittäviä tilaratkaisuja.

Työpajan tuloksena tunnistetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia tyhjillään oleville tiloille ja tarkastellaan ratkaisujen seurausvaikutuksia. Ratkaisut voivat koskea asuinympäristöjä, toimistoja ja julkisia tai kaupallisia yhteistyötiloja (co-working spaces). Lisäksi pohditaan virtuaalimaailmojen haitoista ja hyödyistä sekä siitä, miten ne vaikuttavat fyysisten tilojen käyttöön ja käyttäjiin. Tutkimuksen tulokset voivat hyödyttää rakennetun ympäristön tutkijoita, kaupunkisuunnittelijoita ja päättäjiä kehittämään elinympäristöämme vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.

Työryhmään ei voi lähettää esitelmiä, mutta pyydämme osallistujia ennakkoilmoittautumaan puheenjohtajille.

You can participate in this workshop also in English. The aim of the workshop is to challenge our perceptions of physical spaces in the age of virtuality and explore how physical and virtual spaces can coexist sustainably. By using the Futures Clinique method, participants will explore the impacts of hybrid environments and envision innovative solutions for vacant spaces in the year 2035 and beyond.

Puheenjohtajat

Aino Ruohola
Aalto-yliopisto
aino.ruohola@aalto.fi

Saija Toivonen
Aalto-yliopisto