5. Vaihtoehdot autovetoiselle liikennejärjestelmälle ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Yksityinen autoliikenne vakiintui hallitsevana liikenteen järjestelmänä 1900-luvun aikana pitkin läntistä maailmaa. Suomessa kehitys tapahtui 1960-luvulta lähtien. Tällä vuosituhannella järjestelmä jatkaa leviämistään. Järjestelmä on lisännyt joidenkin liikkumismukavuutta ja vauhdittanut taloudellista kehitystä. Samalla se on tuonut mukanaan vaikeita ympäristöongelmia, vakavia liikenneonnettomuuksia, liikkumisen epätasa-arvoa, kaupunkirakenteen hajautumista ja lisääntyvää fyysistä passiivisuutta.

Yksityisautoiluun pohjautuvaa liikennejärjestelmää onkin kritisoitu ja vaihtoehtoja esitetty koko sen historian ajan. Monilla kaupunkiseuduilla julkinen liikenne, pyöräily ja kävely ovat ainakin jossakin määrin säilyttäneet asemansa yksityisautoilun rinnalla. Tämä ei kuitenkaan ole ollut itsestään selvää, vaan on vaatinut aktiivista yksityisautoilujärjestelmän kritiikkiä. Tässä työryhmässä kiinnostuksen kohteena ovat liikennejärjestelmään kohdistuva kritiikki, esitetyt vaihtoehdot ja erilaiset ponnistelut inhimillisemmän ja kestävämmän liikenneympäristön ja -kulttuurin saavuttamiseksi.

Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa käsitellään eri tavoin näitä ponnisteluja – oli kyse sitten järjestelmätason työstä, liikennepolitiikasta, liikennesuunnittelusta, yksittäisistä interventioista tai yhteisöjen ja kansalaisten työstä paremman liikenneympäristön edistämisessä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi julkista liikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä sekä niiden ympäristöjä suunnittelun, politiikan ja julkisen keskustelun teemoina eri paikoissa ja eri aikoina. Niissä voidaan myös tarkastella eri ryhmien liikkumisen mahdollisuuksia, liikennejärjestelmän valtarakenteita sekä muutoksen mahdollisuuksia.

Kaupunkiliikenne perustuu paitsi materiaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin, myös kulttuurisiin, keskenään kilpaileviin kertomuksiin siitä, millaisia eri liikennemuodot ovat ja millaista on kaupungissa liikkuminen esimerkiksi tunteiden ja kokemusten valossa tai millaista sen pitäisi olla vaikkapa turvallisuuden ja viihtyisyyden näkökulmista. Kannustammekin nostamaan esiin myös näitä liikkumisen kertomuksellisia tai tarinallisia puolia.

Puheenjohtajat

Veera Moll
Tampereen yliopisto
veera.moll@tuni.fi

Tiina Rinne
Tampereen yliopisto

Jussi Sjörgren
Tampereen yliopisto

Maria Käpyvaara
Aalto-yliopisto

Tiina Männistö-Funk
Turun yliopisto