Yhteiskunnan kestävyysmurroksen yhteydessä sekä tutkimus että julkinen keskustelu painottuvat toisaalta suuriin kaupunkiseutuihin, joihin on keskittynyt muutoksen kannalta kriittistä osaamista, ja toisaalta suurteollisuuteen, jota globaali päästökauppa ajaa uudistumaan. Nämä näkökulmat ovat tärkeät mutta samalla ongelmallisen rajalliset, sillä muutokselle välttämättömät uusiutuvat luonnonvarat, niihin liittyvä logistiikka ja teollisuus sekä tarvittavat moninaiset inhimilliset voimavarat levittäytyvät käytännössä koko Suomeen. Varsinkin pienet ja keskisuuret kaupungit ympäröivine seutuineen ovat murroksen olennaisia tuottajia – ja sen erilaisten seurausten vastaanottajia.
Pienemmissä kaupungeissa kestävyyskysymykset ovat hyvin erilaisia verrattuna kasvaviin suuriin kaupunkeihin. Yksi olennainen piirre on juuri yhdyskuntien ja paikallistalouden kasvun epävarmuus. Väestön ja palveluiden supistuminen koskettaa suurta osaa suomalaisista kaupungeista. Siitä huolimatta kasvuun perustuvasta ajattelusta on toistaiseksi ollut hankalaa irtautua. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että myös kestävyysmurrosta tavataan sanoittaa uutena kasvupyrähdyksenä.
Entä jos kasvua ei ole, eikä tule? Työryhmä kutsuu analysoimaan kestävyysmurrosta kasvun tuolla puolen (beyond growth). Erityisesti kysymme, miten välttämätön kestävyyssiirtymä toteutuu suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen ulkopuolella.
Haastamme tutkimaan, miten vihreään siirtymään liittyvät luonnonvarojen käytön ja jalostuksen muutokset vaikuttavat kaupunkirakenteeseen, työvoiman tarpeeseen ja tarjontaan tai sosiaalisiin suhteisiin. Millaisia uusia määrittelyjä saavat vaikkapa rakennusperinnön vaaliminen tai luonnon ennallistaminen? Liittyykö siirtymän tuomiin taloudellisiin tai sosiaalisiin muutoksiin ristiriitoja? Työryhmä on empiirisen tutkimuksen lisäksi avoin teoreettiselle keskustelulle. Onko supistuvien kaupunkien kohdalla mielekästä omaksua suurten kaupunkien kestävyystoimia, vai löytyisikö ratkaisu muista arvoista, kuten kohtuutaloudesta ja huolenpidon etiikasta? Onko esimerkiksi supistuminen lopulta tehokas tutkimuksen, suunnittelun ja politiikan kehys?
Toivomme, että työryhmään valittavat esitelmät ja yhteinen keskustelu antavat eväitä pohtia, onko kestävyysmurros ylipäätään mahdollinen ilman kasvua. Tähän isoon teemaan liittyvälle uutta luovalle tutkimukselle on tilaa ja tilausta!
Ryhmään voidaan valita sekä tieteelliseen tutkimukseen että ammatilliseen kokemukseen nojaavia esityksiä. Aihetta voidaan lähestyä mm. seuraavista näkökulmista (muitakaan poissulkematta):
- Kestävän kutistumisen teoreettiset ja eettiset lähtökohdat; käsitteelliset tarkastelut
- Spesifit ja paikkasidonnaiset tarkastelut; kestävyysmurroksen tilalliset innovaatiot
- Kaupunkihistorialliset ja teknologian historian perinteeseen nojaavat tarkastelut
- Sosiologiset ja etnografiset tulkinnat muutoksesta ja sen hidasteista
- Empiiriset analyysit supistuvien kaupunkien erityishaasteista kestävyyden kannalta
- Kestävyyteen tähtäävä yhdyskuntasuunnittelu ja kaupunkipolitiikka
- Tutkimukseen, koulutukseen ja tiedon tarpeisiin liittyvät avaukset
- Kiinnostavat kansainväliset esimerkit ja vertailukohdat
Työryhmä on kaksikielinen / The session is bilingual (FIN / ENG)
Työryhmän järjestää monitieteinen Tampere Urban Research Network for Sustainability (TURNS) -tutkimusalusta: https://research.tuni.fi/turns/
Puheenjohtajat
Panu Lehtovuori
Tampereen yliopisto / TURNS
panu.lehtovuori@tuni.fi
Riina Lundman
Tampereen yliopisto / TURNS
riina.lundman@tuni.fi
Annuska Rantanen
Tampereen yliopisto / Arkkitehtuuri
annuska.rantanen@tuni.fi
Esitykset
Aika: Torstai 23.5.2024 klo 13.15-14.45
Sijainti: Tieteiden talo, sali 505
1. Introduction to the topic of the session “Sustainability transition beyond growth”
Panu Lehtovuori
Tampere University, Faculty of the Built Environment (Architecture)
The introduction to the theme of the working group is made by Professor Panu Lehtovuori, the Director of Tampere Urban Research Network for Sustainability (TURNS). TURNS is a new multidisciplinary research platform at Tampere University, aiming at catalyzing innovative, collaborative, and interdisciplinary research in the field of urban sustainability. The emphasis of TURNS is on cities and towns outside metropolitan areas.
2. Diverse Futures of Shrinking Areas
Janne Oittinen, Mikko Airikkala and Lassi Tähtinen
Aalto University, Department of the Built Environment
A major problem in shrinking municipalities and regions is the narrow view on the possible futures. It is common that shrinking areas plan for growth-oriented futures, even though past and likely future development do not support this view of the future. The growth imperative can lead to significant challenges when combined with land-use planning and policies, including sprawl, short-sighted project-based development, reactive land policy, and other unsustainable solutions. These areas often use foresight tools to aid planning, but mostly to justify growth-oriented visions. Concurrently, other probable, possible, and undesirable futures are sidelined.
Scenario planning tools, for example, are used to create different growth-based scenarios, that disregard other than the preferred visions of the future, even though foresight tools should be used to study not only desired but also probable, possible, and undesired futures. When these areas are implementing plans that are based on desired growth visions, the reality and the desired future start to diverge. This causes spatial planning and reality to drift further away from each other systematically, leading to plans that are ultimately unable to guide development. This is a severe obstacle to the sustainability transition, which requires transformative changes in how we perceive and plan spatial futures. More nuanced usage of foresight tools could help these areas prepare for the probable shrinking development, and thus assist more sustainable resource use.
In this study, we investigate how Eastern Finnish regions and municipalities perceive their possible futures. We will also investigate how these areas are prepared for different development paths. The data used in the study consists mainly of planning documents. Also, interviews are possibly conducted. The problems stated previously are currently highlighted in Eastern Finland, which has historically had strong ties with Russia. Because these areas were unwilling to see the possibility of negative and undesirable futures, the current situation has not been prepared for, leading to rigid adaptive capacity. The unwillingness to acknowledge undesirable futures is problematic from the viewpoint of contingency planning and causes problems for resilience of the areas. These Eastern Finnish shrinking areas are an example of the risks of growth-oriented planning that are now forced to adapt to the situation future without plans that could assist in this transition.
3. Mapping the emergence of the circular economy within the governance paths of shrinking cities and regions: A comparative study of Parkstad Limburg (NL) and Satakunta (FI)
Marjan Marjanović and Joanna Williams
The Bartlett School of Planning, Faculty of the Built Environment
This paper studies the interplay between governance priorities concerning urban shrinkage and the circular economy (CE) agenda in the cases of Parkstad Limburg (NL) and Satakunta (FI), aiming to assess the potential of European circular imaginaries for creating novel development pathways in shrinking cities and regions. The findings reveal that the CE agenda emerges within specific sectors due to various influences, including European institutional frameworks, national policies, and local initiatives. Notably, the advocacy of commercial actors plays an instrumental role in advancing the CE concept into policy. However, both regions also demonstrate differences arising from distinct regional characteristics. Satakunta harnesses its manufacturing legacy to pursue economic and demographic growth through an industrial CE. Meanwhile, Parkstad Limburg prioritises circular construction to facilitate spatial restructuring and secure public funding. Therefore, in shrinking contexts, CE operates as a unifying agenda for existing interests, upholding prevailing political priorities rather than opening novel governance avenues.
4. Kulttuurin tilat, kasvun kysymys ja aluepolitiikka – case Pori
Niilo Rinne
Porin kaupunki
Pori tarjoaa kiinnostavan näkökulman kasvusta, kasvamattomuudesta ja kestävyydestä käytävään keskusteluun. Esityksessäni tarkastelen aihealuetta erityisesti Porissa suunnitteilla ja toteutuksessa olevien kulttuuritoiminnalle tarkoitettujen uudis- ja korjausrakentamishankkeiden kautta, joiden lisäksi esittelen myös ruohonjuuritasolta lähteneitä tilojen uusiokäyttöprosesseja vasten epävarmoja tulevaisuuden näkymiä kaupungin kasvusta tai kasvamattomuudesta. Esimerkkeinä toimivat muun muassa lyhytaaltoasema, pääkirjaston peruskorjaus, SKiB-kampus, Ars Pori, Aarre, monitoimihalli ja Ahlströmin taidekeskus.
Esityksessäni kysyn, minkälainen asenne esittelemiini hankkeisiin tulisi kestävyyssiirtymän ja kestävän aluepolitiikan näkökulmasta ottaa? Erityisesti Porin kaupungin omien rakennushankkeiden toteutuminen on suoraa ja välittömässä yhteydessä kaupungin kasvunäkymiin ja tällä hetkellä eniten kasvupotentiaalia nähdään Meri-Porin ”uudelleenteollistamisessa” alueelle suunnitteilla olevien vihreän siirtymän investointien kautta. Valintaansa edeltäneessä ehdokashaastattelussa tuore kaupunginjohtaja puhui tavoitteestaan luoda Suomeen Porin avulla kasvukolmion sijaan kasvusuunnikas, joten rima on asetettu korkealle ja toivoa luodaan – mutta samalla tulevaisuus on edelleen epävarma.
Esitys perustuu kokemuksiini hankekoordinaattorina Porin kaupungin kaupunkikehityshankkeissa (mm. Urbact, Lähiöohjelma 2020–2022) sekä osallistumiseeni Taiken ja Archinfon apolityöhön Uusi paikallinen -kehitysryhmän kautta.