-
Maankäyttöpolitiikalla ohjataan kaupungin kehitystä. Kaupunkien maankäyttöpoliittiset tavoitteet ovat monenlaisia ja monitasoisia. Keskeinen tavoite on tyypillisesti asuntojen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen. Osa tavoitteista on laajempia ja ylittää perinteisten politiikkasektoreiden rajat. Tavoitteet saattavat liittyä esimerkiksi kunnan talouden vahvistamiseen, segregaation estämiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai hyvinvointia tukevan ja viihtyisän rakennetun ympäristön luomiseen. Maankäyttöpolitiikalle […]
-
Kaupunkimuotoilu on holistinen ja monitieteinen lähestymistapa, joka tähtää kaupunkikokemuksen parantamiseen. Se on asukaskeskeistä laadullisen tutkimuksen, empaattisen asukastiedon ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä yhdistävää soveltavaa kehittämistä. Kaupunkimuotoilua voidaan soveltaa kaupunkien ja kuntien palveluiden, palveluympäristöjen ja -prosessien sekä niiden organisaatioiden ja johtamisen kehittämisessä ja fasilitoinnissa. Kaupunkimuotoilu on sekä fyysisten kontaktipisteiden, kuten asiointitilanteiden muotoilua, että digitaalisten palveluratkaisujen ihmiskeskeistä suunnittelua […]
-
Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on uskottu olevan suotuisia vaikutuksia kaupunginosien kehitykselle. Mm. Helsinki jakaa prosenttitaidetta uusien alueiden rakentamisen yhteydessä. Prosenttitaide kytkeytyy kaupunginosiin tehtäviin rakennusinvestointeihin. Panostus suuntautuu lähinnä kuvataiteisiin. Vanhoissa kaupunginosissa sovelletaan niin sanottua alueellista osallistavaa Helsingin kulttuurityönmallia positiivisen kehityksen vauhdittamiseen. Mallissa kaupunki nostaa segregaation uhkaamia kaupunginosia taidehankkeiden kohteiksi. Taideinstituutiot tekevät hanke-ehdotuksia kaupungille, joista valitaan avustettavat projektit. […]
-
Kaupunkilaisten ja ruohonjuuritason toimijoiden ideat ja osaaminen on alettu enenevissä määrin tunnistaa kaupunkien muutosvoimana. Näitä hyödyntävistä väliaikaiskäytöistä on tullut osa kaupunkikehittämisen työkalupakkia ja pop-up-kulttuurista valtavirtaa. Kävelykatukokeilut, kesäkeitaat ja parkletit ammentavat niin toiminnallisesti kuin esteettisesti kaupunkilaisten itseorganisoimasta toiminnasta. Urbaanit kulttuurit kuten esimerkiksi kaupunkiviljely, skeittaus ja graffiti ovat tätä nykyä elävän ja houkuttelevan kaupungin tekijöitä. Kaupunkilaisten aloitteellisuutta […]
-
Väestö ikääntyy länsimaissa ja ikääntyneistä kasvava joukko asuu kaupungeissa. Ikääntyneet ovat moninainen ryhmä, joiden tarpeet ja toiveet vaihtelevat niin asuinympäristön kuin palveluiden suhteen. Yhä useampi ikääntynyt asuu yksin, ja erilaisten palveluiden sekä ympäristön esteettömyyden tarve kasvaa tyypillisesti elinkaaren loppuvaiheessa. Tässä monitieteisessä työryhmässä olemme kiinnostuneita siitä, miten väestön ikääntyminen muuttaa ja muokkaa kaupunkeja, ja millaisia mahdollisuuksia […]
-
Päästöjen vähentäminen on organisoitu Suomessa maakunnittain ja kunnittain sekä yritysten päästökauppojen kautta. Suomen ympäristökeskus eli Syke koordinoi päästöjen laskentaa ja päästötavoitteiden saavuttamista. EU:n Life-ohjelmasta rahoitetun Canemure -hankkeen tavoitteena on vähentää rakennusten ja liikkumisen päästöjä. Kuntien päästöjä lasketaan ns. piipun päästä. Esimerkiksi Helsingin päästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 2638 kt CO2e/y, josta lämmityksen osuus oli 1641 […]
-
Cities worldwide, including in Finland, face multiple overlapping challenges. To name a few: climate change mitigation and adaptation, biodiversity loss, pollution, growing socio-economic and socio-ecological inequalities, energy or fuel affordability, and the cost-of-living crisis. Investigating such complex challenges and their dynamic (co-)development often demands novel combinations of data sources, as well as methodological developments cutting […]
-
Yhteiskunnan kestävyysmurroksen yhteydessä sekä tutkimus että julkinen keskustelu painottuvat toisaalta suuriin kaupunkiseutuihin, joihin on keskittynyt muutoksen kannalta kriittistä osaamista, ja toisaalta suurteollisuuteen, jota globaali päästökauppa ajaa uudistumaan. Nämä näkökulmat ovat tärkeät mutta samalla ongelmallisen rajalliset, sillä muutokselle välttämättömät uusiutuvat luonnonvarat, niihin liittyvä logistiikka ja teollisuus sekä tarvittavat moninaiset inhimilliset voimavarat levittäytyvät käytännössä koko Suomeen. Varsinkin […]
-
Kaupunkien historialliset kerrokset ovat monesta syystä paljon enemmän kuin ’vain’ historiaa: Aikaisemmat kerrokset ovat kaikkialla läsnä olevaa fyysistä ympäristöämme, jota muokkaamme jatkuvasti ja josta samalla muodostuu tulevaisuuden kaupunkirakennetta. Näin ollen menneisyyden ja nykyisyyden valinnat vaikuttavat konkreettisesti siihen, miltä tulevaisuuden historia näyttää. Työryhmä nostaa esiin kysymyksiä siitä, millaiset seikat vaikuttavat kaupunkirakennetta koskeviin valintoihimme. Niihin voivat vaikuttaa […]
-
Työryhmä on omistettu kaupunkiympäristöjen elinkaarilaadun parantamiselle. Tarkastelussa korostuu se, kuinka moninäkökulmaisuus, joka sisältää monialaisen yhteistyön ja/tai monitieteelliset lähestymistavat, voi luoda uusia mahdollisuuksia kestävän kehityksen tavoitteiden yhä kokonaisvaltaisempaan saavuttamiseen. Elinkaarilaadulla tarkoitetaan rakennetun ympäristön kykyä täyttää eri osapuolien – esimerkiksi sekä käyttäjän että laajemman kaupunkiyhteisön – vaatimukset koko elinkaarensa aikana, aina raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta käyttöön ja […]
-
Työryhmä on jatkoa työryhmille 2. Purettu ja purettava kaupunki ja 17. Tulevaisuuden historiaa. Puheenjohtajat Iida KalakoskiTkT, arkkitehti, yliopisto-opettajaTampereen yliopistoiida.kalakoski@tuni.fi Laura BergerAalto-yliopistolaura.berger@aalto.fi Panu SavolainenAalto-yliopistopanu.savolainen@aalto.fi Esitykset Aika: Perjantai 24.5.2024 klo 14.45-16.15Sijainti: Tieteiden talo, sali 504 1. Taisteluja tulevaisuuden historiasta Esittäjä: Helena Teräväinen AbstraktiKenen arvot tänään määräävät tulevaisuuden historiasta? Kuka kaupunkia tai rakennusta saa arvottaa ’kauniina’ tai ’rumana’. […]
-
Fyysinen kaupunkiympäristö muuttuu rakentamisen ja purkamisen seurauksena. Työryhmämme tarkastelee nimenomaan purkamisen kautta tapahtuvaa muutosta ja sen merkitystä kaupunkikuvalle, ihmisten ympäristökokemukselle sekä sosiaalisille ja kulttuurisille rakennelmille. Pohdimme sitä, miten ja millaisen tiedon pohjalta purkamista on eri aikoina perusteltu. Mitä kulloinkin on ollut hyväksyttyä purkaa ja mistä erilaiset suhtautumistavat ovat voineet johtua? Millaisia painotuksia purkukeskustelussa voi nähdä […]
-
Increasingly alarming information has emerged regarding the state of global biodiversity. International agreements have been made to halt biodiversity loss, and methods to enhance biodiversity have been developed. Urbanization is one of the major drivers of biodiversity loss. It can be addressed through urban planning, which is why practices in the field are currently undergoing […]
-
Työryhmä on jatkoa vuonna 2023 kaupunkitutkimuksen päivillä pidetylle ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa” -työryhmälle. Suomen ilmasto on jo muuttunut ja kaupungistuminen on ollut voimakasta. Nämä muutostrendit tulevat jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Ennakoiva sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on keskeistä, kun tavoitellaan toimivaa ja kestävää kaupunkikehitystä. Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka osaltaan tukevat kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman, KISS 2030, toimeenpanossa tarvittavaa […]
-
Urban sphere is through its history been characterized by the number and multitude of people. Today, cities are places for dwelling, business and leisure. People use cities for resting, (social) recreation and to earn their living. Same time urban nature has become more important, but also threatened, due expanding and gathering building. In addition, cities […]
-
Miten ihmiset elävät yhdessä moninaistuvissa kaupungeissa? Työryhmässä pohdimme, miten yhteiskunnalliset muutokset näkyvät kaupungeissa ja kaupunkilaisten arjessa nostattaen erilaisia tunteita. Toistaiseksi kaupunkeihin kiinnittyvä tunnetutkimus on keskittynyt pitkälti pelkoon, mutta elämää kaupungeissa on tarpeellista tutkia myös muiden affektien kautta. Margaret Wetherellin (2012) mukaan affektit ja diskurssit kietoutuvat yhteen arjen käytännöissä ja vuorovaikutuksessa, joissa rakennetaan esimerkiksi erilaisia subjektipositioita […]
-
Kasvillisuudella on oleellinen osa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilinielut ovat saaneet paljon huomiota etenkin metsätaloudessa, kun taas kaupunkiluonnon nielut ovat jääneet keskusteluissa metsien varjoon. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan kaupunkikasvillisuus esimerkiksi Helsingissä sitoi 7 % kaupungin liikenteen ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöistä. Kaupunkiluonnon hiilinieluilla ja -varastoilla onkin oleellinen osa kaupunkien kunnianhimoisia pyrkimyksiä kohti hiilineutraalisuutta tai hiilinegatiivisuutta. Kaupunkien hiilinielujen ja -varastojen vahvempaa huomioonottamista maankäytön […]
-
Work is an all-encompassing social activity that produces and uses a space and, as the meaning and types of work as well as our societies change, so, too, the spaces of work. Within this process, the city is repeatedly shaped and reshaped. This is how, for example, amid industrial capitalism, the private sphere of domestic-life […]
-
Työryhmä haluaa edistää monitieteistä vuoropuhelua kestävyysmuutoksen edellyttämistä uudistuksista ja julkishallinnon innovaatiotoiminnasta. Tavoitteena on avata keskustelua julkisen sektorin innovaatioihin liittyvästä kehittämisuskomuksista, toimintakäytännöistä, vallan dynamiikasta, muutoskitkasta ja innovaatiotoiminnan sokeista pisteistä. Toivomme esityksiä eri suunnittelualojen yhteistyöprosessien kehittämisestä eli prosessi-innovaatioista, sekä yhteisen tietopohjan ja työkalujen kehittämisestä eli tuote- tai palveluinnovaatioista. Esitykset voivat käsitellä myös sisältöteemoja, jotka ovat erityisen kompleksisia […]
-
Recent years have witnessed a growing trend in archaeological investigations of towns in Finland. Construction works in towns have led to a demand to study known archaeological town layers under contemporary street levels. In this session, we ask how the excavated archaeological data has increased our knowledge of contemporary cities. Is this knowledge brought back […]
-
Työryhmä käsittelee arkipäivän demokratiaa sekä sen esteitä ja mahdollisuuksia kaupungissa. Osallistuminen kaupunkien tai naapurustojen päätöksentekoon vaatii aktiivista kansalaisuutta, mikä edellyttää kaupunkilaisella olevan kykyä, aikaa ja kiinnostusta hyödyntää osallistumismahdollisuuksia. Samaan aikaan monet kaupunkilaiset yrittävät saada äänensä kuuluviin löytämättä siihen keinoja, kanavia tai kuuntelijoita. Maankäytön, rakentamisen ja suunnittelun lisäksi ongelma tulee ilmi kaupunkien arkielämässä, jossa osa kaupunkilaisista […]
-
Rakennettuun ympäristöön ja arkkitehtuuriin vaikuttavat moninaiset yhteiskunnalliset valtasuhteet ja poliittiset tavoitteet. Rakennettua ympäristöämme voidaankin pitää yhteiskunnallisen muutoksen, kansalaisyhteiskunnan toiminnan ja poliittisten prosessien materialisoitumana. Myös arkkitehdintyöstä voidaan tunnistaa teknillis-esteettistä suunnittelijakäsitystä täydentävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulottuvuus. Suomessa arkkitehtuurin yhteiskunnallisia merkityksiä on käsitelty viime vuosina erityisesti ilmastokriisin puitteissa. Työryhmä tarkastelee lähihistorian arkkitehtuuria ja sen prosesseja yhteiskunnallisina ja poliittisina ilmiöinä, […]
-
The aim of the workshop is to assess, evaluate and develop various approaches and methods to study citizen participation in the research of urban environments. The workshop will be arranged in two sessions and two languages. For session 1. we welcome presentations that discuss holistic approaches to citizen participation (in English). For session 2. we […]
-
At the current times of datafication, we can no more think of building, governing, or using cities without data bundled with myriads of digital systems and applications. In marketing speech, data is a merchandise and panacea: it allegedly provides solutions to current problems from climate change and traffic chaos to terrorism and obesity. Data as […]
-
Osallistumisen ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita on tutkittu, kehitetty ja formalisoitu viimeisten vuosikymmenien aikana. Nyt on aika paneutua moniäänisen ja inklusiivisen digitaalisen osallistumisen käytäntöihin ja pohtia, miten digitaaliset osallistumismenetelmät ja runsas osallistieto ovat asettuneet osaksi kaupunkisuunnittelua ja suunnittelupolitiikkaa. Viime vuosina digitaalisten osallistumismenetelmien merkitys on kasvanut entisestään, kun COVID-19 pandemian aikana perinteisten vuorovaikutusmenetelmien sijaan siirryttiin käyttämään lähes […]
-
Ekskursiolla tutustumme uuteen Linnakaupungin kaupunginosaan Turussa. Linnakaupungin kokonaisuus käsittää sataman ja Turun linnan ympäristöt, sekä entiselle teollisuusalueelle rakennettuja asuinkortteleita, jotka täydentyvät yhä. Linnanfältin moderni puukaupunki ja Herttuankulman tiilitalot erottuvat arkkitehtoniselta ilmeeltään selkeästi toisistaan. Moderneille asuinkortteleille tuovat kontrastia historian merkit näköetäisyydellä. Ekskursion alussa esittelemme 2023 käynnistyneen tutkimushankkeen “Hyvinvoinnin suunniteltu, koettu ja aistittu sosio-materiaalisuus Turun Linnakaupungissa”, joka […]
-
The wellbeing, liveability and environmental benefits of urban nature are now widely acknowledged. City plans all over the world aspire to greener and healthier cities with a focus on increased social justice, climate resilience and enhanced wellbeing. Simultaneously policy developments like the biodiversity net gain requirement and the need to be mindful of climate change […]
-
The wellbeing, liveability and environmental benefits of urban nature are now widely acknowledged. City plans all over the world aspire to greener and healthier cities with a focus on increased social justice, climate resilience and enhanced wellbeing. Simultaneously policy developments like the biodiversity net gain requirement and the need to be mindful of climate change […]
-
Housing is one of the most important public sectors affecting urban development. It carries significant potential to contribute to sustainability, which is essentially linked with the concepts of quality of life and well-being. Sustainability of housing can broadly be defined in terms of social welfare, accounting for housing affordability, as well as the environmental and […]
-
Työryhmä keskittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupungeissa. Suomen ilmasto on jo nyt muuttunut ja kaupungistuminen on samalla jatkunut voimakkaana. Kaupunkien kehityskulun myötä ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousee yhä keskeisemmäksi tarkasteltaessa toimivaa ja kestävää kaupunkiympäristöä. Useat kaupungit ovat huomioineet ilmastonmuutoksen hillinnän, mutta Suomen nykyilmasto vaatii jo nyt myös sopeutumistoimia kaupungeilta. Muuttunut ilmasto ja tiivistynyt kaupunkirakenne voimistavat esimerkiksi kuumarasitusta kesäisin. Ilmastonmuutokseen […]
-
Maailman kaupungistuessa myös suurin osa lapsista kasvaa kaupungeissa. Lasten tarpeita on kaupunkiympäristössä otettu huomioon perinteisesti esimerkiksi rakentamalla leikkipuistoja, erilaisia vapaa-ajanviettopaikkoja, sekä päiväkotien ja koulujen ympäristöjä. Toisaalta erimerkiksi moottoriliikenne ja lapsiin kohdistuvat monenlaiset liikkumisen rajoitukset ovat määritelleet lasten toimijuutta kaupungissa. Kaupunkisuunnittelussa lapsen ääni kuuluu yhä heikosti. Työryhmässä pureudutaan kaupunkilaislasten elämään, liikkumiseen ja leikkiin vaikuttaviin seikkoihin kaupungissa […]
-
Vanhat hyväksi koetut rakentamisen tavat sekä olemassa oleva rakennuskanta ovat tärkeä tieto- ja materiaalivaranto. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan ymmärrystä menneestä ja olemassa olevasta. Historiallinen ja arkeologinen tutkimus tarjoaa tietoa pitkän aikavälin kehityskuluista, kestävistä käytännöistä ja sopeutumisesta ilmaston vaihteluun. Työryhmässä pohdimme olemassa olevan (analogisen tai digitaalisen) tiedon ja materiaalisten resurssien hyödyntämistä kestävän kehityksen mukaisessa kaupunkien […]
-
Kaupunkilaisten elinolosuhteita, hyvinvointia, osallisuutta ja kokemuksia koskeva tieto on keskeinen osa sekä monitieteistä kaupunkitutkimusta että kaupunkikehittämistä. Tarvitaan tietoa myös kaupunkiympäristön kulttuurisista ja sosiaalisista kerrostumista. Tällaisella tiedolla on tärkeä rooli kaupunkien kestävän kehityksen ja erityisesti kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Työryhmä kokoaa esityksiä ja keskustelunavauksia, jotka tuovat ja rakentavat kulttuurista ja sosiaalista näkökulmaa kaupunkitutkimuksen keskusteluihin ja […]
-
Kaupunkilaisten elinolosuhteita, hyvinvointia, osallisuutta ja kokemuksia koskeva tieto on keskeinen osa sekä monitieteistä kaupunkitutkimusta että kaupunkikehittämistä. Tarvitaan tietoa myös kaupunkiympäristön kulttuurisista ja sosiaalisista kerrostumista. Tällaisella tiedolla on tärkeä rooli kaupunkien kestävän kehityksen ja erityisesti kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Työryhmä kokoaa esityksiä ja keskustelunavauksia, jotka tuovat ja rakentavat kulttuurista ja sosiaalista näkökulmaa kaupunkitutkimuksen keskusteluihin ja […]
-
Työryhmä haluaa edistää monitieteistä vuoropuhelua kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen kytkeytyvästä systeemisestä (tiedon)hallinnasta, joka liittyy sekä makrotason tiedonhallintaan että mikrotasolla tapahtuvan muutoksen ymmärtämiseen. Mikrotason muutos voi olla joko kaupunkikehityksen näkökulmasta haasteellista kehitystä, jossa yksittäiset kotitaloudet tai toimijat tekevät esimerkiksi segregaatiota lisääviä asumis- tai kouluvalintoja, tai vastaavasti positiivista muutosta, jossa pyritään yhdessä yksilöiden ja taloyhtiöiden sekä näiden yhteistoimintaverkostojen […]
-
Maankäyttöratkaisujen ohjaus ja suunnittelu ovat osa maankäyttöpolitiikkaa. Maankäyttöpolitiikkansa eli kaavoituksen ja maapolitiikan kautta kunta pyrkii edistämään moninaisia, joskus keskenään ristiriitaisiakin strategisia tavoitteita. Tällaisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi asuntojen saatavuuden edistäminen, segregaation estäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä hyvinvointia edistävän, viihtyisän rakennetun ympäristön luominen. Esimerkiksi kaavamääräykset ja tontinluovutusehtojen käyttö sekä sopiminen ovat niitä […]
-
Kaupunkia asuttaa, käyttää ja muokkaa iso joukko niin ihmisiä kuin muunlajisiakin. Oikeudenmukaisen monilajisen kaupungin saavuttamiseksi on otettava huomioon kaupunkilaisten kokemuksellinen tieto ja erilaiset muunlajisen tietämisen tavat. Kokemuksellinen tieto on subjektiivista perustuessaan yksilön omaan kokemukseen ympäröivästä tilasta. Subjektiivisen luonteensa vuoksi kokemuksellisen tiedon merkitystä ei aina tunnisteta tai tunnusteta suunnitteluhankkeissa, laissa mainitusta osallistamisvelvoitteesta huolimatta. Kaupunkilaiset ovat kuitenkin […]
-
Työryhmä kutsuu osallistujia pohtimaan pelaamista ja leikkimistä koskevaa tietoa nykyhetken sekä tulevaisuuden kaupunkiympäristössä: mitä ovat pelillinen ja leikillinen toiminta nyt, miten kaupunkilaisten kokemus siitä rakentuu ja miten tätä tietoa voidaan käyttää tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen suunnittelussa kaupunkilaisten osallisuutta ja vuorovaikusta lisäävänä työkaluna? Pelillisyys, pelillistäminen ja leikillistäminen tarkoittavat yleensä pelin ja leikin elementtien ja ominaisuuksien sisällyttämistä ei-pelillisiksi miellettyihin […]
-
Miten peruskoulut kytkeytyvät kaupungeissa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden uusintamiseen tai vähentämiseen? Onko politiikassa tiedolla johtamisen keinoja, jossa kaupunkisuunnittelu, koulutustutkimus ja koulutuspolitiikka yhdistyvät? Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt viime vuosina koulusegregaation vähentämiseen tähtääviin hanketoimiin. Koulusegregaatiolla viitataan yleensä koulujen ja koululuokkien oppilaspohjan eriytymiseen. Kunnat ovat perusopetuksen järjestäjinä avainasemassa peruskoulujen tulevaisuudesta, koska ne ylläpitävät valtaosaa alueensa peruskouluista tai tekevät sopimuksen […]
-
Miten peruskoulut kytkeytyvät kaupungeissa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden uusintamiseen tai vähentämiseen? Onko politiikassa tiedolla johtamisen keinoja, jossa kaupunkisuunnittelu, koulutustutkimus ja koulutuspolitiikka yhdistyvät? Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt viime vuosina koulusegregaation vähentämiseen tähtääviin hanketoimiin. Koulusegregaatiolla viitataan yleensä koulujen ja koululuokkien oppilaspohjan eriytymiseen. Kunnat ovat perusopetuksen järjestäjinä avainasemassa peruskoulujen tulevaisuudesta, koska ne ylläpitävät valtaosaa alueensa peruskouluista tai tekevät sopimuksen […]