Yhteinen Mukkula – lähiö asukkaiden kokemana

Käyttäjälähtöinen tutkimus ja kokeilut Mukkulassa – karttapohjainen kysely ja pilotit

Eeva Aarrevaara
Teknologia, LAB-ammattikorkeakoulu

Mirja Kälviäinen
Muotoilu, LAB-ammattikorkeakoulu

Ympäristöministeriön Lähiöohjelmaan 2020–22 kuuluneen Yhteinen Mukkula-hankkeen yhtenä tavoitteena oli asukaslähtöisen tiedon tuottaminen liittyen alueen palveluihin, asuinympäristöön, liikkumiseen ja tulevaisuuden toiveisiin. Tähän liittyen toteutettiin vuonna 2021 karttapohjainen kysely, jonka totetustapoina olivat sähköinen kysely sekä paperinen samansisältöinen kysely, jota jaettiin alueen asukkaille. Tavoitteena oli erityisesti ikääntyneiden vastaajien tavoittaminen. Koronapandemiasta johtuen yhteisten asukastilaisuuksien järjestäminen oli kyseisenä ajanjaksona mahdotonta, mikä vaikeutti projektin toteuttamista. 

Kysely sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä sekä hyödynsi karttapohjaisia kysymyksiä, jotka mahdollistivat vastausten paikallistamisen kartalle. Lisäksi käytettiin hyväksi kysymysvaihtoehtojen havainnollistamista piirroksin ja valokuvin. Avoimet vastaukset analysoitiin SHIFT-menetelmällä, jonka mukaan aineisto strukturoitiin. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoiden opintojaksolla, jossa opiskelijat järjestivät urban hack-tyyppisen tapahtuman Mukkulan ostoskeskuksella ja kokosivat erilaisilla vuorovaikutteisilla menetelmillä tarkentavaa tietoa asukkaiden toiveista erityisesti ko. alueen kehittämisestä ja palveluista. Opiskelijat tunnistivat erityisesti tarpeen kahvilalle, joka määrittyi laajemmin eri-ikäisten asukkaiden tapaamispaikaksi, jota sekä nuoret että ikääntyneemmät voisivat käyttää. Tämän viikonloppukokeilun pohjalta tutkimusryhmä vakuuttui seuraavana keväänä järjestetyn pidempiaikaisen kokeilun tarpeellisuudesta. 

Tilapäisistä kokeiluista on muodostunut kansainvälisesti tunnettu metodi toteuttaa ja testata tietyn määräajan kuluessa erilaisia kaupunkiympäristöä ja sen toimintoja muuttavia kokeiluja, joista voidaan koota käyttäjien ja asukkaiden sekä muiden sidosryhmien palautetta. Tämän mallin mukaisesti keväällä 2022 toteutettiin kahden viikon aikana Mukkulan ostarilla kokeilu, jossa alueelle vuokrattiin kaksi konttia. Kokeilun ajaksi suunniteltiin ohjelma, jonka tavoitteena oli kutsua mukkulalaisia toimijoita ja yrityksiä esittelemään omaa toimintaansa asukkaille sekä samalla tutustumaan toisiinsa. Hankkeen aikana eri tutkijat olivat tunnistaneet erilaisia toimintaryhmiä ja yhdistyksiä, jotka olivat omassa toiminnassaan aktiivisia Mukkulassa. 

Tavoitteena konttikokeilulla oli lisäksi hankkeen jälkeisen alueellisen yhteistyön aktivointi ja  tukeminen. Mukana kokeilun ohjelmassa oli myös kaupungin eri sektoreiden toimijoita, kuten nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja Mukkulan koulun edustajia. Tärkeä kokeilun kohde oli toimijoiden aktiivisuus ja kokemukset yhteisötilan toiminnasta ja asukkaiden antamasta palautteesta tällaiselle toimintamuodolle. Toinen kiinnostava kokeilukohde oli asukkaiden suhtautumisen itse yhteisötilakokeiluun. Kokeilun fasilitoinnissa oli mukana opiskelijoita, jotka vastasivat ajanjakson käytännön toiminnan sujumisesta sekä dokumentoivat kokeilun aikaisia havaintoja ja kokemuksia haastatellen mm. kokeiluun osallistuneet toimijat. Kokeilusta saatu palaute oli pääsääntöisesti myönteistä ja vakuutti sen mukaisen toiminnan tarjoamisen tarpeellisuutta osana ostoskeskuksen ympäristön kehittämistä.

Avainsanat: karttapohjainen kysely, kaupunkikokeilu, asukaslähtöinen tieto

Kurkistus kaupunkimuotoilun matkaan – Lasten ja nuorten Mukkula

Sara Ikävalko & Linda Vanni
LAB Muotoiluinstituutti

Kaupunkimuotoilussa on kyse ihmislähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta aluekehittämisestä. Sen tavoitteena on edistää kaikille paremman ja sosiaalisesti kestävämmän kaupungin rakentamista. 

Lasten ja nuorten Mukkula on kurkistus kaupunkimuotoilun matkaan Lähiöohjelma 2020-2022 – hankkeessa. Lahden Mukkulan kaupunginosassa toteutettu aluekehityksen ja sosiaaliseen kestävyyden tarkastelu fokusoituu lasten ja nuorten kaupunkikokemusten ja näkökulmien tarkasteluun. 

Tavoitteena on ollut selvittää, miten lapset ja nuoret kokevat Mukkulan nykytilassaan sekä miten kaupunginosaa tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin kohderyhmän tarpeita ja toiveita. Työhön on osallistunut yli 80 LAB-ammattikorkeakoulun kaupunkimuotoilun opiskelijaa ja kolme opettajaa, sekä yhteensä yli 150 Mukkulan koulun 5-16 -vuotiasta oppilasta ja heidän opettajiaansa. 

Kaupunkimuotoilussa on kyse ihmislähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta aluekehittämisestä. Tavoitteena on edistää kaikille paremman ja sosiaalisesti kestävämmän kaupungin rakentamista tuomalla suunnitteluun mukaan sellaisia näkökulmia, toimintamalleja ja prosesseja, jotka tavallisesti jäävät perinteisen kaupunkikehittämisen ulkopuolelle. Keskiössä on kaupunkikokemus, eli kokonaisvaltainen ymmärrys niistä monimuotoisista tekijöistä, joista ihmisten kokemus kaupungista rakentuu – läpileikaten kaupungin ympäristöä, palveluverkostoa ja strategiaa. Kaupunkimuotoilussa pyritään luomaan sekä lyhyen että pitkän aikajänteen huomioivia suunnitteluratkaisuja vuoropuhelussa kaupunkilaisten ja kaupunkikehittäjien kanssa. 

Kokonaisuus on koostunut kolmesta osuudesta: 1) tutkimuksellisesta osuudesta, 2) yhteissuunnittelun osuudesta sekä 3) kokeilujen osuudesta. Kaikissa vaiheissa kaupunkimuotoilutiimi on viettänyt aikaa kohderyhmän parissa heidän aidossa toimintaympäristössään. Käyttäjätutkimuksen löydöksiin, yhteiskehittämiseen ja kokeiluihin pohjautuen lapsille ja nuorille hyvinvointia tuottava tulevaisuuden Mukkulan kaupunginosa olisi yhteisöllinen, turvallinen, eheä ja kestävä sekä luova ja innovatiivinen. 

Puheenvuoro on keskustelun avaus ihmislähtöisempien kaupunkien kehittämiselle, millaisiin arvoihin ja mahdollisuuksiin kaupunkikehittäminen perustuu sekä ketkä siihen kutsutaan osallistumaan.

Avainsanat: #kaupunkimuotoilu #kestäväkaupunki #lapset #nuoret #osallisuus #vuorovaikutus Julkaisu, johon abstrakti perustuu: tutkimusraportti, LUT julkaisusarja (julkaistaan 2022) 

Sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin rakentuminen Mukkulan lähiössä

Satu Parjanen
LUT-yliopisto, Lahden kampus, School of Engineering Science

Tässä tutkimuksessa lähiöiden kehittämistä tarkastellaan innovaatiotutkimuksen näkökulmasta. Keskeisiä käsitteitä ovat avoin innovaatio, sosiaalinen innovaatio ja innovaatioekosysteemi. Lähiöiden kehittämisessä virkamieslähtöisten prosessien rinnalla voidaan myös hyödyntää avoimia, vuorovaikutuksellisia, enemmänkin ruohonjuuritasolta nousevia innovaatioprosesseja. Tällaisten innovaatioprosessien tuloksena saattaa syntyä sosiaalisia innovaatioita, jotka tuottavat yhteistä hyvää ja jonka hyödyt jakautuvat sosiaalisesti reilulla tavalla. Lähiöiden kontekstissa sosiaalisten innovaatioiden tarkoituksena on ratkaista haasteita, jotka liittyvät mm. yhteisöllisyyden tukemiseen, viihtyisyyden lisäämiseen ja alueen elinvoimaisuuden turvaamiseen. Sosiaalisten innovaatioiden syntymistä voidaan tukea erityisellä innovaatioekosysteemillä. Sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin tavoitteena on luoda lähiöön sosiaalisten innovaatioiden syntymistä tukeva ja mahdollistava innovaatioympäristö. 

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin rakentumista lahtelaisessa Mukkulan lähiössä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Yhteinen Mukkula -hankkeen aikana toteutetuista kyselyistä, haastatteluista sekä asukaslähtöisistä kokeiluista. Tunnusomaista sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemeille on toimijoiden moninaisuus. Esimerkiksi Mukkulan lähiön tapauksessa toimijajoukko muodostui niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijoista sekä alueella asuvista ja työskentelevistä ihmisistä. Näillä toimijoilla on ekosysteemissä erilaisia rooleja kuten käyttäjän, hyödyntäjän tai asiantuntijan roolit ja nämä roolit voivat vaihdella kulloisenkin kehitettävän asian suhteen. Lisäksi sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemin rakentuminen edellyttää erityistä välittäjäroolia, jonka tehtävänä on törmäyttää ja motivoida toimijoita yhteiseen kehittämiseen. Kehittämisen jatkuminen edellyttää yhteisen vision tarkentumista sekä konkreettisen kehittämisfokuksen hahmottamista, johon toimijoiden on mahdollista sitoutua. Tärkeää on myös, että uusia toimijoita saadaan mukaan, jotta ekosysteemissä toteutuu tietynlainen vaihtuvuus toimijoiden suhteen ja toiminta pysyy avoimena. Oleellista on myös huomata, että toimijat eivät välttämättä sijaitse ainoastaan Mukkulassa, mutta itse toiminta kohdistuu Mukkulaan ja kehittämistoiminnan ensisijainen hyötyjä on mukkulalainen.

Kokemustarinoita Mukkulasta – Nuorten osallisuuden kehittämistä taideperustaisella toimintatutkimuksella ja kanssatutkimuksella

Esittäjä:
Anne Pässilä
LUT Yliopisto, Lahden Kampus, School of Engineering Science

Tutkimusyhteisön jäsenet:
Aki Lintumäki, Jarmo Rinne & Jaana Poikolainen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Timo Jokela
Lapin yliopisto

Esitys käsittelee Kokemustarinoita Mukkulasta -tutkimusta, jonka toteutimme yhdessä Lahdessa, Mukkula-lähiössä asuvien nuorten kanssa. Tutkimuksen tehtävä oli kehittää toimintamalli, jolla nuorten ja päättäjien välistä vuoropuheluavoidaan vahvistaa ja näin edistää nuorten yhteiskunnallista osallisuutta. Tarve tälle on tuotu esiin monissa tutkimuksissa ja raporteissa. Demokratiakasvatuksen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että nuorille tarjoutuu mahdollisuus saada kokemus kuulluksi tulemisesta, vaikuttamisesta ja yhdenvertaisesta kansalaisuudesta. Osallisuuden kokemuksen vahvistuminen nuorilla vahvistaa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista ja toimii samalla ikään kuin rokotteenayhteiskunnallista eriarvoistumista, polarisaatiota ja epätasa-arvoistumista vastaan. Tutkimuksessamme osoitamme, että nuorten osallisuuttaa kannattaa edistää heidän omista
lähtökohdistansa kehittävän taideperustaisen toimintatutkimuksen ja kanssatutkimuksen
avulla. 

Esityksen ensimmäisessä osassa avaamme tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet. Toisessa osaa avaamme tutkimuksen metodologiset ratkaisut eli taideperustaisen toimintatutkimuksen ja kanssatutkimuksen sekä niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimuksessamme. Kolmannessa osassa kuvailemme, miten organisoimme tutkimuksen. Neljännessä osassa kerromme tutkimuksen käytännön toteutuksesta, toimintamallin kehittämisestä ja analysoimastamme prosessista. Viidennessä osassa
esittelemme keskeiset johtopäätökset ja kehittämisehdotukset.

Kokemustarinoita Mukkulasta oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian Nuorten lähiöosallisuus- ja aktiivisuus -hankkeen ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Yhteinen Mukkula -hankkeen yhteinen tutkimus, jonka teimme osana Ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020–22 hankekokonaisuutta. Tämän tutkimuksen kokemuksia hyödynetään meneillään olevassa  TANDEM  Transdisciplinary ANd Deliberative equity appraisal of transition policies in Energy and Mobility- projektissa,  PN: 101069653, HORIZON Research and Innovation Actions