3. Osallistavan kulttuurisuunnittelun menetelmät kaupunkitutkimuksessa
Osallistavuudesta on tullut kaupunkisuunnittelun yleinen ja itsestään selvä periaate. Sitä on kuitenkin kritisoitu näennäisenä, sillä erilaisten ihmisryhmien ja kulttuurien huomioiminen ja tavoittaminen, on usein vaikeaa, eikä käytännössä toteudu toivotulla tavalla. Kuunnellaanko kulttuurisuunnittelussa niitä, jotka joka tapauksessa ottavat kantaa asuinalueensa tulevaisuuteen? Kaupunkitutkimuksessa tarvitaankin edelleen lisää keskustelua osallistamisen menetelmistä ja kulttuurisuunnittelun käytännön toteuttamisesta.
Työryhmässä pohdimme, miten osallistava kulttuurisuunnittelua käytetään kaupunkialueiden kehittämiseen. Mitä kaupunkilaisten osallistavuus käytännössä tarkoittaa ja mitä siihen sisältyy? Millaisia osallistamisen muotoja on käytetty ja miten ne ovat toimineet?
Olemme myös kiinnostuneita eri tutkimusotteiden vaikutuksesta kulttuurisuunnittelussa. Mitä laaja näkökulma kulttuuriin oikeastaan merkitsee ja mitä silloin tutkitaan ja kartoitetaan. Mihin kartoituksessa keskitytään ja mitkä arjen osa-alueet ovat merkittäviä kaupunkiympäristössä? Entä millaisin työvälinein kaupunkialueiden arjen toimijoiden ja aktiviteettien kartoitusta tehdään? Toivotamme tervetulleeksi erilaisten hankkeiden esittelyjä ja teoreettis-metodologista pohdintaa osallistavuuden toteutumisesta.
Työryhmän puheenjohtajat:
dos. FT Eerika Koskinen-Koivisto, Jyväskylän yliopisto, Kulttuurit ja yhteisöt muuttavassa maailmassa (KUMU)
FT, yliopisto-opettaja Kaisu Kumpulainen, Jyväskylän yliopisto, Kulttuurit ja yhteisöt muuttavassa maailmassa (KUMU)
Esitykset:
To 22.4. 11:15 – 12:45 Sessio I / Session I
1. Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset – koko kaupungin juttu
Maiju Hautamäki, Projektikoordinaattori, Vantaan kaupunginmuseo.
Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset eli Kylli on Vantaan kaupungin maankäytön ja sivistystoimen kolmivuotinen yhteishanke 2018-2020. Kulttuuriympäristöohjelmia on tehty jo 1990-luvulta saakka, mutta Vantaalla hankkeen tavoitteena oli tehdä ohjelma tämän päivän menetelmillä. Asukkaiden osallisuus oli alusta saakka suuressa roolissa. Mukana oli lähes 3000 vantaalaisesta kulttuuriympäristöstä kiinnostunutta sekä 100 kaupungin virkamiestä. Mutta miten kulttuuriympäristölinjauksista tehtiin koko kaupungin juttu?
Kaupunkilaisten tietoisuutta vantaalaisesta kulttuuriympäristöstä ja historiasta lisättiin lähes 60 tapahtumalla. Näiden joukossa oli vantaalaisittain uudenlaisia tapahtumia, kuten historiakävelyitä ja Vantaan syntymäpäivät. Lisäksi toteutettiin tarinatyöpajoja, Kuninkaan piknik, Maptionnaire-kysely, luotiin mobiiliseikkailupelejä ja allekirjoitettiin Adoptoi monumentti -sopimuksia. Yhteyksien löytäminen oli helppoa, koska toiminta oli vastavuoroista: uusia ihmisiä tapasi ja uusia kosketuspintoja löysi asukastapahtumissa ja erilaisissa projekteissa, joihin hankkeessa jalkauduttiin. Kylli-hanke oli mukana myös Vantaan uuden yleiskaavan yleisötilaisuuksissa keskustelemassa kaavan vaikutuksista kulttuuriympäristöön.
Asukkaiden lisäksi linjauksia oli laatimassa noin 100 kaupungin virkamiestä, joiden työnkuvaa kulttuuriympäristö jollain tavalla koskettaa. Hankkeen aikana mukaan saatiin myös kaupungin työntekijöitä aivan uudenlaisista yhteyksistä, kuten liikuntapalveluista, elinkeinopalveluista tai Aikuisopistolta. Kaupungin työntekijöiden kanssa tuotiin esiin kyselyn tulokset, joiden mukaan kolme viidestä vantaalaisesta kokee, ettei pysty vaikuttamaan kulttuuriympäristöönsä. Linjausten toimenpideosiossa todetaan muun muassa, että vaikutusmahdollisuuksia tuodaan paremmin esiin ja selvitetään mahdollisuutta hyödyntää jo käytössä olevia kaupungin sähköisiä järjestelmiä. Ylipäätään linjausten toimenpideosiossa on suunniteltu, miten vantaalaisia kulttuuriympäristöjä tuodaan jatkossa paremmin esiin. Historiallisten juurien esiin tuominen on nostettu esiin myös kaupungin uudessa vetovoima- ja elinvoimaohjelmassa.
Kaikissa tapahtumissa ja kyselyissä kerättiin tietoa vantaalaisille tärkeistä paikoista sekä kirjoitettiin ylös muistoja ja mielipiteitä alueista. Nämä tarinat pääsevät julki kulttuurihistoriallisessa näyttelyssä, joka avautuu Vantaan kaupunginmuseossa marraskuussa 2020.
2. Lähiön tarinoita kartoittamassa
Minni Haanpää, Maria Hakkarainen ja Anu Harju-Myllyaho
Lapin yliopisto
Esityksemme käsittelee lappilaiseen lähiökulttuuriin keskittyvää Tarinoita Korkalovaarasta -hanketta sekä sen rinnalla toteuttamaamme lähiöaktivismia. Pohdimme tässä esityksessä hankkeen alkamassa olevaa aineistonkeruuta sekä omaa positioamme tutkijoina ja lähiöaktiiveina. Hankkeen tavoitteena on tutkia, mitä pohjoinen lähiö on kotiseutuna ja millaista on lappilainen lähiökulttuuri. Kaikki hankkeen työryhmän jäsenet asuvat alueella ja kiinnostus aiheeseen nousee myös henkilökohtaisten kokemusten kautta (Pylkkänen, 2019). Toimimme kaikki myös asukasyhdistysaktiiveina.
Korkalovaara on Rovaniemen kaupungin suurimpia asuinalueita. Kaupunginosassa on noin 6000 asukasta. Korkalovaara on monella tavoin suomalainen lähiö pienoiskoossa: se on toisen maailmansodan jälkeen rakennettu kerrostalovaltainen varsinaisesta kaupunkikeskustasta erillään oleva alue (esim. Roivainen, 1999). Korkalovaara on muuttunut ja kehittynyt palveluiden osalta vuosien saatossa yhteiskunnallisia ja alueellisia kehityskulkuja mukaillen (ks. Stjernberg, 2019). Viime vuosina alueen kehitys on ollut pysähdyksissä: palvelut ovat rapautuneet ja asuntojen hinnat laahaavat pohjamudissa.
Tarinoita Korkalovaarasta -hankeessa menetelmänä käytetään etnografista toimintatutkimusta (García-Rosell & Hakkarainen, 2019). Tutkimuskohteemme sijoittuu rajattuun sosio-kulttuuriseen ja maantieteelliseen kontekstiin ja haastattelujen ohella teemme alueella asuvina osallistuvaa havainnointia, jonka lähtökohtana toimivat omat arkipäiväiset kokemuksemme (ks. Junnilainen, 2019). Toiminnan lähtökohtana ja keskeisinä aineistonkeruumenetelminä ovat tarinankerronta ja toiminnalliset työpajat, esimerkiksi lähiökävelykierrokset. Näitä toteutetaan yksilöhaastatteluina ja ryhmissä. Pyrimme ilmiön ymmärtämiseen ja tiheään kuvaukseen samalla kun tuotamme käytännönläheistä tietoa ja osallistamme paikallisia asukkaita yhteiseen toimintaan.
3. Karttapohjainen kysely osallistavana prosessina
dos. FT Eerika Koskinen-Koivisto, Jyväskylän yliopisto, Kulttuurit ja yhteisöt muuttavassa maailmassa (KUMU)
FT, yliopisto-opettaja Kaisu Kumpulainen, Jyväskylän yliopisto, Kulttuurit ja yhteisöt muuttavassa maailmassa (KUMU)
Osallistava kulttuurisuunnittelu kylähenkeä vahvistamassa – hankkeessa tarkastellaan paikallisuuden ja kylähengen rakentumista kahden keskisuomalaisen taajaman alueella, Jyväskylän Palokassa ja Äänekosken Sumiaisissa. Tutkittavat taajamat Palokka ja Sumiainen ovat molemmat kuntaliitosten jälkeen tulleet osaksi suurempaa kaupunkia, ja niissä kohdataan haasteita, jotka määrittävät monien suomalaisten taajamien tulevaisuutta: ikääntyminen, väestökato ja kaupungistumiskehitys, ja toisaalta kehittyminen nukkumalähiöiksi, joissa asukkaille ei rakennu paikallista identiteettiä tai sosiaalisia verkostoja. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa, millaiset yhteisöllisen toiminnan muodot, paikat ja tilat tukevat paikallista identiteettiä toimintaa ja paikkaan kuulumisen tunnetta eli kylähengen syntymistä. Lisäksi pyrimme innostamaan paikallisia asukkaita oman alueensa kehittämiseen.
Hankkeen aktiviteetit suunnitellaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Ensin toteutetaan karttaperustainen kysely, jonka kautta kartoitetaan eri-ikäisten asukkaille merkityksellisiä alueita, aktiviteetteja ja paikkoja. Esitelmässämme esittelemme kyselyä ja sen suunnittelua, johon paikalliset yhteisöt ovat osallistuneet.
4. Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä
Sanna Ojalammi, Jyväskylän yliopisto
sittelen tutkimushankkeen: “Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä”. Tutkimushanke kohdistuu Jyväskylän kahteen lähiöön: Huhtasuolle ja Keltinmäki-Myllyjärven alueille. Tutkimushankkeessa tullaan tarkastelemaan Jyväskylän kaupungin kulttuuripoliittisia toimenpiteitä kulttuuripoliittisen analyysin avulla ja osana kulttuurisuunnittelun prosessiin ns. Paikallisella kulttuurikartoituksella pyritään saamaan esille asukkaiden kokemia merkityksellisiä alueita ja paikkoja, ja alueellisia kehittämisen kohteita kahdessa lähiössä. Tämä kentällä tehtävä tutkimusosuus sisältää havainnointia ja henkilöhaastatteluja sekä verkkoetnografiaa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan yksikön tutkijoiden ja tutkimuskeskus Cuporen kanssa.