5. Mahdollistavat rakenteet verkostokaupungissa ja kaupunginosissa
Työryhmän puheenjohtajat:
- Eino Rantala, TT
- Erik Stenroos, OTK
SESSIO I / SESSION I : TORSTAI / THURSDAY 14:00-15:30
Sali 401
- Heikki Salmikivi, Riikka Karjalainen ja Heikki Palomäki: MAL 2019-suunnitelma: Verkostomainen
Helsingin seutu ja kestävän liikkumisen eri muodot - Juho Kiuru: Espoon asuinalue-indeksit
- Tuija Norlamo: Osallistuva Espoo mahdollistavia rakenteita luomassa
SESSIO III / SESSION III : PERJANTAI / FRIDAY 09:30-11:00
Sali 401
- Hannu Kurki: Lähiöistä bulevardikaupunginosiin
- Mervi Tulppo: Segregaation ja hyvinvointierojen vähentäminen Vantaalla
- Ari Tolvanen: Toisenlainen taidemaailma – kaupunginosat taidelaitosten kumppaneina Helsingin osallistavan kulttuurityön malleissa
TYÖRYHMÄKUVAUS:
Työryhmässä käsitellään arjen sujuvuutta sekä kaupungin ja kaupunginosien toimivuutta verkostokaupunki-näkökulman ja ”mahdollistavien rakenteiden” kautta. Verkostokaupunki-idea (solmut ja linkit) nousi keskusteluun 2000-luvun puolessa välissä esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi-hankkeessa. Palvelut keskittyvät joukkoliikenteen solmukohtiin, joissa ovat myös suurimmat asiakasmäärät. Joukkoliikenteessä suunnitellaan uusia poikittaisia yhteyksiä ja sujuvaa vaihdettavuutta kulkuneuvosta toiseen. Verkostokaupunki-idean käyttö realisoituu Helsingin uuden yleiskaavan toteutuksen yhteydessä, kun syntyy uusia solmukohtia. Miten näitä suunnitellaan ja miten uudet solmukohdat vaikuttavat asukkaiden arkeen ja muihin lähellä oleviin solmukohtiin?
Kaupunginosien ”mahdollistavia rakenteita” ylläpitävät julkinen sektori, yritykset sekä asukkaat organisaatioineen. Mitä nämä mahdollistavat rakenteet ovat ja miten ne edistävät asukkaiden ja yritysten toimintaa kuten tapahtumien järjestämistä, kulttuurin tuottamista ja kehittämistoimintaa. Asia liittyy sekä alueiden tiloihin, kommunikaatioon ja sosiaalisiin verkostoihin. Miksi tietyillä alueilla asukkaat hyödyntävät enemmän tarjoutuvia mahdollisuuksia ja osallistuvat aktiivisemmin toimintaan kuin toisilla alueilla? Miten alueet eroavat toisistaan.
Mahdollistavien rakenteiden luominen kytkeytyy teemana myös alueiden segregaation torjuntaan, jossa pitkällä aikavälillä pyritään vaikuttamaan alueiden vetovoimaan. Esimerkkinä tästä ovat lähiökeskustojen uudistaminen. Perinteisesti segregaatiota on torjuttu asuntokantaa tasapainottamalla, jolloin muutos tapahtuu hitaasti. Työryhmään kaivataan esimerkkejä keinoista luoda mahdollistavia rakenteita sekä tutkimuksia ja analyysejä muutoksesta.