1. Kaupunkia muuttavat lapset ja nuoret, kaupungissa muuttuva lapsuus ja nuoruus
Kirsi Saarikangas, professori, Helsingin yliopisto, taidehistoria, kirsi.saarikangas@helsinki.fi
Johanna Lilius, post doc-tutkija, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, johanna.lilius@aalto.fi
Veera Moll, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos, veera.moll@aalto.fi
SESSIO I: Torstai 27.4. klo 13:30-15
1. Veera Moll: Lasten omaehtoinen liikkuminen Helsingissä 1960-2000
2. Vappu Susi: Lapset kaupunkipyöräilijöinä. Liikkumisen taidetta ja politiikkaa.
3. Sanna Ojajärvi: ”Jätän pyörän lähipuistoon puun alle, koska kouluun ei saa pyöräillä”. Koulujen pyöräilyrajoitukset ja lasten pyöräilyn reviirit kantakaupungissa.
4. Elina Brandt, Matleena Lindeqvist: Helsingin seudun nuorten asenteet ajokortin ja auton omistusta kohtaan.
SESSIO II: Torstai 27.4. klo 15:30-17
5. Riikka Puhakka, Marja Roslund, Mira Grönroos & Aki Sinkkonen: Päiväkodin viherpihan vaikutus lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
6. Kirsi Karila, Petteri Eerola, Maarit Alasuutari, Anu Kuukka ja Anna Siippanen: Kunnittain vaihtelevat puhetavat lapsuudesta ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä
7. Heta Mulari ja Arseniy Svynarenko: Nuoret, kaupunkitila ja valokuva
8. Petteri Räisänen: Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistarpeet Helsingissä
SESSIO III: Perjantai 28.4. klo 9:30-11
9. Tarja Tolonen, Sinikka Aapola-Kari ja Jenni Moisio: Nuorten tilat kaupungissa
10. Helena Oikarinen-Jabai: Nuoret muslimit Helsingin moninaisissa tiloissa
11. Sara Peltonen: ”Ei meillä ole paikkoja jossa hengaa” – Turkulaisten nuorten vapaa-ajan kaupunkitilat ja tärkeiksi kokemat paikat
12. Anna Anttila, Pirjo Mattila ja Inari Penttilä: Nuoret kaupungin käyttäjinä ja muokkaajina
Työryhmäkuvaus:
Vaikka kaupunkiympäristöä on perinteisesti pidetty yhteiskunnan nuorimmille huonosti sopivana kasvuympäristönä, on kaupungissa vietetystä lapsuudesta ja nuoruudesta tullut entistä yleisempää.
Väljän ja luonnonläheisen asumisen on perinteisesti ajateltu olevan ihanteellinen lapsille ja nuorille. Kaupunkimainen elämäntapa on kuitenkin muuttanut lapsuutta, nuoruutta ja lasten ja nuorten tarpeita. Samalla ovat käsityksemme lapsiystävällisestä ja nuorelle viihtyisästä asuinympäristöstä muuttuneet. Nyt kaupungin nuorimmille hyvä elinympäristö esimerkiksi liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksineen löytyy myös tiiviisti rakennetusta kaupungista.
Tarkastelemme työryhmässä perheiden muuttuvia rutiineja ja sitä, miten muutokset näkyvät kaupunkitilojen käytössä. Selvitämme myös lasten muuttuvaa liikkumista kaupungissa. Huoli lasten omaehtoisen liikkumisen vähentymisestä on liitetty lasten heikentyneeseen fyysiseen kuntoon, mutta kysymys on myös siitä, kenellä on ylipäätään oikeus ja mahdollisuus liikkua kaupungissa.
Tarkastelemme muuttuvaa kaupunkia ja kaupungin lapsia ja nuoria muutoksen keskellä. Kysymme, mitä urbaani ympäristö on tarjonnut ja mitä se tarjoaa lapselle ja nuorelle. Samalla puhumme muuttuvista ihanteista: mitä lapsille ja nuorille on eri aikoina kaupungissa suunniteltu ja miten lasten ja nuorten tarpeita on määritelty. Haluamme löytää kaupungin lapsiystävällisyyttä ja nuorten viihtyvyyttä edistäviä ratkaisuja ja osoittaa huonoja käytäntöjä.
Toivomme työryhmään niin akateemisia kuin suunnittelijoiden ja muidenkin kaupungin toimijoiden esityksiä esimerkiksi seuraavista aiheista:
- Miten lasten ja nuorten rutiinit kuten liikkuminen kaupungissa ovat muuttuneet ja muuttuu?
- Millaisia tiloja lapset ja nuoret käyttävät kaupungissa?
- Mitkä ovat kaupunkilaislasten ja kaupungin nuorten lempipaikkoja ja millaisia tunnesiteitä lapsilla ja nuorilla on kaupunkiin ja sen paikkoihin?
- Miten kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden käsitykset lasten ja nuorten tarpeista ovat muuttuneet?
- Miten lapset ja nuoret otetaan huomioon uutta kaupunkiympäristöä suunniteltaessa?
- Minkälaisia lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä käytäntöjä olisi syytä levittää ja jalostaa?