Koulu ja nuoret kaupungissa
Puheenjohtajat:
Piia Seppänen, dosentti, koulutuspolitiikan vertaileva tutkimus
Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus (CELE)
Turun yliopisto, piia.seppanen@utu.fi
Sonja Kosunen, post doc-tutkija
Koulutussosiologian ja –politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI)
Helsingin yliopisto, sonja.kosunen@helsinki.fi
Annukka Jyrämä, dosentti, markkinointi
Aalto-yliopisto, annukka.jyrama@aalto.fi
Tiina Pusa, yliopistolehtori, kuvataidekasvatus
Aalto-yliopisto, tiina.pusa@aalto.fi
Suomalaiskaupunkien sosiaalinen eriytyminen vaikuttaa monella tapaa lasten- ja nuorten elämään, koulutukseen ja hyvinvointiin. Peruskoulut ja kaupunginosat sekä niiden monenlainen erilaistuminen ovat olleet sekä akateemisen että julkisen keskustelun polttopisteessä jo tovin. Koulushoppailu, oppilaiden valikointi, kaupunkisegregaatio sekä koulujen välisten ja sisäisten erojen kasvu niin oppimistuloksissa, oppilasryhmien muodostumisessa kuin koulun käytännöissäkin puhuttavat. Nuorisobarometrien valossa puolestaan hyvinvointi jakautuu nuorten kesken epätasaisesti. Jakautumisen seurauksena keskinäinen solidaarisuus, jonka varaan tasapainoinen yhteiskunta rakentuu, on murenemassa. Solidaarisuus edellyttää yhteisiä kokemuksia. Lasten- ja nuorten sosiaalisten etäisyyksien kaventaminen asettuu keskeiseksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi.
Työryhmään toivotaan eri tieteenaloilta ja mahdollisesti tieteenalarajat ylittäen esityksiä, jotka lähestyvät yhtäältä koulujen ja kaupungin välistä suhdetta, tai joissa tarkastellaan nuorten osallisuuden rakentumista taiteen ja kulttuurin alustoilla sekä nuorten keskinäisten suhteiden ja verkostojen muodostumista. Urbaania koulutusta käsittelevät tutkimusaiheet paikantuvat tyypillisesti kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden sisällä muun muassa koulutussosiologiaan, koulutuspolitiikkaan, koulutuksen arviointitutkimukseen, kaupunkisosiologiaan, taloustieteeseen tai aluemaantieteeseen. Kysymykset nuorten taide- ja liikuntaharrastuksista asettuvat usein taidekasvatuksen tutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja hyvinvointitutkimuksen viitekehyksiin. Työryhmään ovat tervetulleita uudet avaukset, paradigmoja ja viitekehyksiä heiluttavat lähestymistavat.