8. Päästöjen muutos kaupunginosatasolla ja muutoksen narratiivit

Päästöjen vähentämisessä on vallalla erilaisia narratiiveja. Tämä näkyy esimerkiksi metsien hiilinielukeskustelussa. Päästöjen vähentämisen tarinan alku lienee Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyssä konferenssissa, jossa maailman johtajat allekirjoittivat kolme kestävän kehityksen kannalta keskeistä kansainvälistä sopimusta: ilmastosopimus, biodiversiteettisopimus ja aavikoitumisen vastainen sopimus. Toisen käännekohta oli vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteen. Tämä edustaa valtiollisen tason toimintaa.

Haasteena päästöjen vähentämisessä muutoksen organisoiminen ja tulosten mittaaminen sekä tulosten erilaisuuden selittäminen. Muutosta voidaan kuvata neljällä tasolla. Ylätason muodostaa ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, välitason muodostavat maakunnat ja kuntayhtymät. Lähinnä asukkaita ovat kunnat. Ruohonjuuritason muodostavat asukkaat ja näiden muodostamat organisaatiot. Huoli ilmastomuutoksesta näkyy ilmastoahdistuksena. Keskeinen ratkaistava ongelma on, miten ihmisten huoli tai ahdistus ilmastomuutoksesta voidaan kanavoida päästöjen vähentämistä edistäväksi toiminnaksi. Toiminta myös vähentää ilmastoahdistusta.

Kunnilla on keskeinen tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Niissä tehdään päätöksiä muun muassa maankäytössä, liikennesuunnittelussa, energiantuotannossa ja hankinnoissa. Päätökset vaikuttavat Suomen päästökehitykseen ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumisen. Kaupungit ovat keskeinen muutoksen välitason toimija suhteessa valtioon sekä toisaalta asuinalueisiin, kiinteistöihin, taloyhtiöihin ja asukkaisiin.

Havainnot ARAn tukien käytöstä herättävät kysymyksen, miksi päästöjen vähentäminen tapahtuu hyvin eri tavoin eri kaupunginosissa. Mitä ovat ne tekijät, jotka selittävät päästöjen vähentymisen erilaisia tuloksia. Jos tähän kyetään vastaamaan, pystytään myös panostamaan oikeisiin toimenpiteisiin. Viime vuosina on keskusteltu myös tiedon esittämisen performatiivisuudesta. Miten tiedon esittämisen performatiivisuus vaikuttaa päästöjen vähentämiseen? Millaiset tiedon esittämistavat on erityisen tehokkaita päästöjen vähentämisessä?

Työryhmään toivotaan esityksiä kaupungeissa tapahtuvista kiinnostavista hankkeista ja toimenpiteistä nopeuttaa päästöjen vähentämistä sekä alueellisten päästöjen laskemiseen ja havainnollistamiseen liittyvistä tutkimus- ja kehittämishankkeista.